OHO! Missä mennään opiskeluhuolto?

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan pitkän valmistelu- ja lainsäädäntötyön jälkeen 1.8.2014 (1287/2013). Luovissa, kuten kaikissa muissakin oppilaitoksissa, uutta lainsäädäntöä on viety käytäntöön laajalla rintamalla.

Toimeenpanovaiheessa meillä on ollut hyvänä työrukkasena ammatillisten erityisoppilaitosten verkoston yhteinen, joulukuussa 2015 päättynyt OHO-projekti, jossa toteutettiin sekä valtakunnallisia opiskeluhyvinvoinnin tapahtumia että oppilaitoskohtaisia perehdytystilaisuuksia. Projektin aikana Luovin opiskeluhyvinvoinnin vastuutoimijat kouluttautuivat restoratiivisen työotteeseen, yksikkökohtaiset opiskeluhyvinvointiryhmät aloittivat toimintansa, Luovin Opiskeluhuoltosuunnitelma päivitettiin uuden lainsäädännön mukaiseksi ja samalla myös opiskeluhyvinvointiin liittyvät ohjeet ja lomakkeet uusittiin. Paljon on siis jo saatu aikaseksi, mutta uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyön vakiinnuttaminen vaatii vielä suunnitelmallista yhteistyötä sekä oppilaitoksen sisällä että kuntasektorin toimijoiden kanssa.

Lain yleishengen mukainen opiskeluhuollon kärjen siirtyminen yksilökeskeisestä työskentelystä yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään toimintatapaan on ollut, ja on yhä, suuri muutos. Perinteisestä yksittäisiin opiskelijoihin kohdistuvasta vastaanottotoiminnasta on ollut vaikea irrottautua ja nähdä opiskeluhuollon kokonaisuus yhä vahvemmin ryhmiin ja koko oppilaitosyhteisöön kohdistuvana ennaltaehkäisevänä työnä. Opiskeluhuollon painopisteen siirtyminen yhteisölliseen opiskeluhuoltoon edellyttää oppilaitosten toimintakulttuurin muutosta, mikä ei tapahdu yhdessä yössä. Uusien näkökulmien avaaminen ei pelkästään riitä, vaan henkilöstö tarvitsee myös intoa, kipinää ja aikaa oman työnsä uudistamiseen. Osa toimijoista kokee myös, ettei yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä työote ole heille luontevaa. Lähiesimiehen tuki ja selkeys ovatkin olleet korkeassa kurssissa muutoksen johtamisessa ja hyvinvoinnin rakentamisessa myös työyhteisössä.

Opiskeluhuollon monialainen, uusia työtapoja sisältävä työote on haaste myös hallintokuntien yhteistyölle. Nähtäväksi jää, miten oppilaitokset ja sijaintikunnan sosiaali- ja terveyspalvelut lopulta haasteen selvittävät. Nyt voidaan jo todeta, että sijaintikuntien vastuulla oleva opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen käynnistäminen on vienyt aikaa paljon odotettua enemmän ja on yhä vaiheessa monessa kunnassa. Koulutuksen järjestäjät ovat olleet syystäkin huolissaan opiskelijoiden lakisääteisten palvelujen puuttumisesta. Suurimpien kaupunkien esimerkin myötä tilanne on kuitenkin vähitellen selkiytymässä ja monialaista yhteistyötä on onneksi päästy aidosti kehittämään kuluvan lukuvuoden aikana.

Opiskeluhuollon asemaa ja sijoittelua suhteessa opetukseen ja pedagogiseen tukeen on jouduttu ja päästy arvioimaan oppilaitoksissa uudelleen. Osittain on myös pelätty, että opiskeluhuollon asiantuntijuus karkaa oppilaitoksesta ulos kuraattori- ja psykologi toiminnan siirryttyä kuntien vastuulle. Opiskeluhuollon johtaminen vaatii yhteistyötä yli hallintokuntien, mutta myös vankkaa näkyä koulutuksen järjestäjätasoisessa opiskeluhuollon toteutuksessa. Opiskeluhuollon ohjausryhmä ei ole ainut työrukkanen opiskeluhuollon kehittämisessä ja koordinoinnissa, vaan sen lisäksi tarvitaan myös johtamis- ja lähiesimiestyötä, jolla on selkeä ja tavoitteellinen, oppilaitoksen strategiaan kytkeytyvä näkemys opiskeluhuollon asemasta, roolista ja tavoitteista opiskelijoiden hyvinvoinnin lisääjänä ja ammatillisen kasvun mahdollistajana.

Riina Karvonen
Opiskelija-asiain päällikkö

Hei! Kuulisimme mielellämme palautteesi sivustostamme, jotta voimme palvella jatkossa entistä paremmin.

Miten arvioisit Luovi.fi -sivuston käyttökokemuksesi?

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.