Historia

Oulun puukasarmialue on luokiteltu kansallisesti merkittäväksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ympäristöksi. Puukasarmialue viehättävine puistoalueineen on kaavassa suojeltu kohde. Hengitysliitto ry osti kasarmialueen vuonna 1998 Ammattiopisto Luovin (silloinen Merikosken ammatillinen koulutuskeskus) käyttöön. Alueen entisöintiä ja uutta käyttöä Luovi suunnitteli yhteistyössä Museoviraston, Pohjois-Pohjanmaan museon sekä Oulun kaupungin kanssa.

Kasarmien historia alkaa, kun Suomeen perustettiin ensimmäinen oma armeija. Venäjän keisari Aleksanteri II hyväksyi kesällä 1878 Suomen suurruhtinaskunnan asevelvollisuuslain, jonka pohjalta  Suomeen muodostettiin suomalainen sotaväki. Sotaväelle rakennettiin Suomeen  kahdeksan lähes identtistä tarkk’ampujapataljoonaa. Oulun puukasarmialue rakennettiin vuosina 1880–1881 Suomen 4. Oulun Tarkk’ampujapataljoonan kasarmialueeksi. Alueen rakennuksineen suunnitteli arkkitehti August Boman.

Suomen silloisten läänien pääkaupunkeihin rakennetuista vastaavanlaisista kasarmialueista Oulun puukasarmialue on parhaiten säilynyt kokonaisuus. Ajan mittaan kasarmialuetta on kunnostettu ja siitä on luotu kaikille avoin, puistomainen puurakennusmiljöö. Alue on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kohde niin koulutuksellisessa kuin kulttuurihistoriallisessakin mielessä. Huolella entistetty puukasarmialue on osa elävää kaupunkirakennetta ja perinteikästä kulttuuriympäristöämme. Alueen rakennukset on nimetty kasarmilla palvelleiden upseerien ja sotilasnimistön mukaan.

Upseerikerho

Upseeriklubin rakennuksessa toimi myös pataljoonan kanslia. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti August Boman, joka on suunnitellut myös puukasarmialueen muut rakennukset. Upseerikerho toimi upseereiden olohuoneena, jossa pelattiin biljardia, vaihdettiin ajatuksia ajankohtaisista asioista, opiskeltiin ja juhlittiin. Upseerikerho oli myös sotilaiden ja siviilien kohtauspaikka. Kerholla järjestettiin tilaisuuksia, joihin kutsuttiin yritysmaailman edustajia sekä kaupungin silmäätekeviä. Ravintola Upseerikerho toimi Ammattiopisto Luovin lounas- ja tilausravintolana yli kymmenen vuoden ajan helmikuuhun 2018 saakka.

Artteli

Artteli eli muonituskeskus palveli koko tarkk’ampujapataljoonaa. Jokainen komppania muodosti itsenäisen huoltoyksikön, joten arttelissa oli neljä keittiötä ja neljä varastohuonetta. Rakennuksen keskellä sijaitsi suuri ruokasali ja keittiöt pareittain sen molemmissa päissä. Ruokasalissa mahtui aterioimaan kaksi komppaniaa eli kaksisataa miestä kerrallaan. Lisäksi arttelissa toimi pieni sotilasklubihuone, jossa voitiin viettää vapaa-aikaa kirjoja, sanomalehtiä ja aikakauskirjoja lukien. 1980‒1990 -luvuilla artteli toimi kantahenkilökunnan ruokasalina. Arttelisali ja erityisesti sen kattorakennelmat ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Entisöintitöissä on pystytty säilyttämään hyvin salin alkuperäiset piirteet. Nykyisin juhlasalina toimiva Arttelisali on osa Ravintola Kasarmia ja tällä hetkellä peruskorjauksen alla.

K3, Bomanin talo

K3, Bomanin talo on saanut nimensä koko kasarmialueen suunnittelija, August Bomanin mukaan. Alkujaan rakennus valmistui vuonna 1881 Suomen 4. Oulun tarkk`ampujapatal-joonan yhden komppanian miehistö-kasarmirakennukseksi. Rakennus oli suunniteltu sataa asevelvollista miestä varten ja siinä oli 8 miehistötupaa. Rakennuksessa sijaitsi lisäksi komppanian vääpelin asunto. Puolustusvoimien käytössä ollessaan rakennus on toiminut miehistökasarmina koko olemassaolonsa ajan.

 

K2, Siilasvuon talo

K2, Siilasvuon talo on saanut nimensä kenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari Hjalmar Siilasvuon (1892‒1947) mukaan. Siilasvuo taisteli elämänsä aikana viidessä sodassa. Pohjois- Pohjanmaan sotilasläänin komentajaksi hänet määrättiin vuonna 1934. Siilasvuo tunnettiin äkkipikaisena joskin seurallisena sotilaana. Myös K2-rakennus on toiminut Oulun tarkk`ampujien miehistökasarmirakennuksena.