Iin Autokeitaalla on tilaa monenlaisille osaajille  

Oulun pohjoispuolella nelostien varressa sijaitseva liikenneasema Iin Autokeidas on Luovin pitkäaikaisia työelämäkumppaneita. Autokeitaalla Luovin opiskelijat eri tutkinnoista sekä valmentavasta koulutuksesta ovat saaneet hankkia osaamista ja oppia oikeissa työtehtävissä myymälässä, kahvilassa, keittiöllä, varastolla ja puhtaanapidossa.

Onnistunut työelämäyhteistyö on win-win-win-tilanne

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys korostuu ammatillisen koulutuksen reformissa.  Ammattiopisto Luovin työelämäasiantuntija Jari Keisu kuvaa työelämäyhteistyötä win-win-win-tilanteeksi, josta hyötyvät niin oppilaitos, työpaikka kuin opiskelijakin. ”Opiskelija voi työpaikalla tapahtuvan oppimisen kautta kartuttaa ammattiosaamisen lisäksi työelämäosaamista, esimerkiksi työelämän pelisääntöjä ja työyhteisötaitoja. Myös sosiaaliset taidot kehittyvät siinä samalla. Mielestäni tärkeintä on kuitenkin ’oikean työn’ tekemisen merkitys opiskelumotivaation kohottajana.”

Iin Autokeitaan liikenneasemapäällikkö Hannes Kortesalmi on samaa mieltä. ”Nekin opiskelijat, joille teoriaopiskelu ei välttämättä maistu ja opinnot ovat vaarassa jopa keskeytyä, löytävät työelämässä uudenlaisen motivaation”, Kortesalmi tähdentää. ”Työpaikalla tapahtuvan oppimisen myötä opiskelijan ammatti-identiteetti pääsee kehittymään, ja se näkyy usein koko olemuksessa.”

Työpaikoilla opiskelijan ohjaamisesta vastaavat koulutetut työpaikkaohjaajat. Ammatilliset oppilaitokset, kuten myös Luovi, jalkautuvat työpaikoille ja järjestävät työpaikkaohjaajakoulutusta maksutta erilaisten hankkeiden kautta. ”On tärkeää, että työpaikoilla on tiedossa eri tutkintojen tavoitteet”, Kortesalmi korostaa.

Hannes Kortesalmi toivottaa myös opettajat tervetulleiksi päivittämään työelämätaitojaan työpaikoille. ”Ei ole tavatonta, että opettajan työelämäkokemus on 15 vuoden takaa”, hän kertoo. Myös Jari Keisu on samaa mieltä: ”On äärimmäisen tärkeää, että opetushenkilöstö on lähellä työelämää ja päivittää osaamistaan. Maailma ympärillä muuttuu, emmekä voi ilman läheistä työelämäyhteistyötä vastata työelämän tarpeisiin. Neljän seinän sisälle oppilaitokseen on tähän saakka ollut liian helppo jäädä”.

Kaikki lähtee luottamuksesta

Työelämäyhteistyössä molemminpuolinen luottamus ja toisen tuntemus on kaiken a ja o. Täytyy myös opetella yhteinen kieli, ei hojksit ja hopsit välttämättä avaudu yritysmaailmassa”, Jari Keisu tähdentää. Oppilaitoksissa toimivilta edellytetään siis myös ymmärrystä työelämän tarpeista ja reunaehdoista.

Ammatillisen koulutuksen kasvatustehtävästä on keskustelu viime aikoina paljon. Kortesalmi painottaa, että yhteiskunnassamme moni asia on muuttunut. ”Opiskelijat saattavat tulla rikkinäisistä perheistä. On myös mahdollista, ettei työssäkäynnin mallia ole saatu kotoa ollenkaan.” Syy ei siis ole aina nuorissa, jos työelämän pelisäännöt eivät ole tuttuja. ”Yhteiskuntamme on ajautunut siihen tilaan, että työelämäkin saa varautua kasvattamaan nuoria. Siinä tarvitaan ymmärrystä ja kärsivällisyyttä.”

Opiskelijan ohjaaminen ja työelämään kasvattaminen on vastuullinen tehtävä, johon työpaikankin on sitouduttava sataprosenttisesti, kuten Kortesalmi kuvaa: ”Yhteistyöhön lähtevän työnantajan on haluttava kehittää omaa toimintaansa avoimesti. Nuoret tuovat uusia ajatuksia työpaikalle, ja heiltä saatu palaute on tärkeää myös yrityksen kehittymisen kannalta. Nuoria pitää kuunnella ja arvostaa, ja heidän ajattelumaailmaansa tutustuminen on suuri rikkaus.”

Työnantajan näkökulmasta oppilaitosyhteistyön hyödyt ovat kiistattomat. ”Työssäoppimisjaksojen kautta voimme kouluttaa juuri meidän tarpeisiimme sopivaa työvoimaa. Voisin sanoa, että poimimme tähtiä ja työllistämme heitä mielellämme valmistumisen jälkeen.”

Vahvuuksilla työhön

Tärkeimmäksi edellytykseksi oppilaitoksen ja työnantajan yhteistyölle Kortesalmi mainitsee yhteiset arvot. Hänen mukaansa ne on kiteytettävissä kolmeen asiaan: avoimuus, luottamus ja vahvuuksien tunnistaminen. Luottamus edellyttää toinen toisensa tuntemista, joka syntyy vain avoimuuden kautta. Kun luottamus pelaa molemmin puolin, on kynnys ottaa yhteyttä ja keskustella vaikeistakin asioista matalalla.

Avoimuuden ilmapiiri luo opiskelijalle turvallisuutta. Siten hänellä on useampi aikuinen, jotka tekevät yhteistyötä ja toimivat hänen parhaakseen. Yhdessä iloitaan onnistumista ja sovitaan, jos jokin on mennyt pieleen”, Kortesalmi kuvaa. ”Opiskelija on myös aina mukana, kun hänestä keskustellaan.” Sitä osallisuus parhaimmillaan on.  Opiskelijalle pitää myös olla ”oikeaa” tekemistä. ”Kyllä opiskelija huomaa, saako hän tehdä samoja työtehtäviä kuin muutkin. Hän vaistoaa myös sen, onko hän tervetullut työpaikalle”, Kortesalmi tähdentää.

Vahvuuksien tunnistaminen tulisi olla koko koulutusjärjestelmämme tavoite. Hannes Kortesalmelle on päivänselvää, että jokainen on hyvä jossakin. ”Haluan löytää ihmisestä aina vahvuuksia. Ei se haittaa, jos ei tunne kelloa, tai osaa puhua.” Hän korostaa, että vahvuudet ovat myös niitä, joiden avulla työllistytään.

Ohjenuoranaan hän pitää sitä, että ei kannata olettaa mitään etukäteen. Opiskelijat yllättävät kyvyillään ja osaamisellaan hänet miltei päivittäin. ”On kuitenkin hyvä, että oppilaitoksessa on tehty kartoitusta opiskelijan vahvuuksista ja kehittymisen kohteista etukäteen. Luovissa tämä asia on hyvin hoidettu. Luovin opiskelijat ovat myös selvästi tottuneet erilaisiin kehityskeskusteluihin, ja ovat taitavia arvioimaan itseään ja osaamistaan realistisesti”, hän jatkaa.

Luovista tukea myös työnantajalle

Yrityksen nimeämä työpaikkaohjaaja on keskeisin henkilö opiskelijan työssäoppimisjaksolla. Kortesalmi korostaa, että työpaikkaohjaajalla on oltava hyvät vuorovaikutustaidot  ja valmiudet tarkastella myös omaa toimintaansa. Työnantajan taholta työpaikkaohjaajalle on järjestettävä aikaa ja mahdollisuus ohjaustehtäviin. ”Lähtökohtana on, että työpaikalla pitää olla selkeät toimintatavat ja hyvin organisoitu arki. Silloin niissä on myös riittävästi liikkumavaraa. Varmaa on, että päivässä on aina monta muuttujaa”, Kortesalmi nauraa.

Uuden opiskelijan tullessa työpaikalle on ensiarvoisen tärkeää, että ohjauksen kannalta oleellinen tieto opiskelijasta välittyy työpaikalle. Esimerkiksi tuen tarpeesta voi kertoa yleisellä tasolla niin ettei salassapito vaarannu. Helpointa on, jos opiskelija itse kertoisi työpaikalla, mitä hänen kohdallaan tulisi ottaa huomioon, jotta jakso onnistuisi.

Luovista on kuitenkin saatavissa monenlaista tukea työnantajalle”, Jari Keisu kertoo. ”Työanalyysityökalun avulla voidaan kartoittaa yrityksen työtehtäviä ja laatia niistä vaikka kuvallisia työohjeita. Tämä helpottaa myös erityistä tukea tarvitsevan henkilön perehtymistä työtehtäviin. Lisäksi yritys voi hyödyntää työanalyysin avulla työstä saatua tietoa myös töiden suunnittelussa tai työntekijöiden perehdyttämisessä.”

Luovissa on hankkeiden kautta kehitetty myös yritysvaikutusten arviointimalli sekä työyhteisövalmennusta erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämisen tueksi. Lisäksi Luovin asiantuntijapalveluiden kautta on saatavissa koulutusta ja konsultaatiota oppilaitosten työssäoppimisesta vastaavalle henkilöstölle sekä heidän työelämäverkostoilleen. Myös Hannes Kortesalmi rohkaisee työnantajia hyödyntämään saatavilla olevaa tukea ja palveluita.

Yhteisiä onnistumisia

Yhteistyön hedelmät ovat pitkäjänteisen työn tulosta. Lähtökohtana ovat halu ja asenne – yhteiset arvot – kuten Hannes Kortesalmi tähdentää. ”Esimerkiksi Luovin kanssa yhteistyö on jo niin luontevaa, että puolin ja toisin olo on kuin omaan työpaikkaansa menisi”, hän nauraa.

Kortesalmi kertoo onnistumisista työssäoppijoiden kanssa, ja puhuu heistä lämmöllä. ”Jos homma ei onnistu, saa työnantaja yleensä mennä peilin eteen. Silloin et ole varmistanut, onko ohje ymmärretty oikein.”  Hän edellyttää koko henkilöstöltään samanlaista asennetta: ”Korostan aina henkilöstölleni, että opiskelijoille puhutaan kauniisti, ei sanota poikkiteloin tai säikäytetä. Opiskelijat ovat rehellisiä ja avoimia, ja heitä pitää kohdata ihminen ihmisenä ja antaa mahdollisuus. Inhimillisyys pitää olla. Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.”

Iin Autokeidas kuulostaa opiskelijan unelmapaikalta. Tämän vahvistaa Luovin työhönvalmentaja: ”Hannes on niitä työnantajia, jotka ymmärtävät meidän opiskelijoiden vahvuuksia.”

Ajatukseen oppilaitosten ja työelämän yhteisestä missiosta opiskelijoiden työllistymisen, hyvän elämän ja sitä kautta myös paremman työelämän puolesta on helppo yhtyä. Idea ei ole uusi eikä monimutkainen. Ajatuksista teoiksi on lyhyt matka, jos vain siihen on tahtoa. Inhimillisillä arvovalinnoilla voimme vaikuttaa työn, työelämän ja yhteiskunnan suuntaan (Luukkainen 2005).

Työtä raivaamaan!

Iin Autokeidas on mukana Luovin 10-vuotisjuhlavuoden haastekampanjassa Työn raivaajat!, jossa raivataan monenlaisille osaajille mahdollisuuksia työhön ja hyvään elämään. Kampanjassa erilaiset osaajat tulevat työssäoppimisen tai pienempien työkeikkojen kautta tutuiksi työnantajille. Tulisitko juuri sinun yrityksesi mukaan kampanjaan? Minkä yrityksen sinä haluaisit haastaa mukaan? Tapoja osallistua on monia, ja mukaan pääsee helposti sivujen www.luovi.fi/tyonraivaajat kautta. Myös jakamalla kampanjasisältöä, kuten blogeja, sosiaalisessa mediassa, kannustat ja autat hyvän asian leviämistä eteenpäin.

Hei! Kuulisimme mielellämme palautteesi sivustostamme, jotta voimme palvella jatkossa entistä paremmin.

Miten arvioisit Luovi.fi -sivuston käyttökokemuksesi?

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.