Luovista eläkkeelle jäänyt Esko Nousiainen kertaa uraansa ammatillisessa opetuksessa.

65-vuotias Esko Nousiainen on kokenut ”seppä”. Matkamittariin on kertynyt opettajan töitä kahdenkymmenen vuoden ajalta. Mittava ura ammatillisessa opetuksessa on koostunut Joensuun ja Liperin Luovin lisäksi töistä muun muassa Kiteen metallipuolen tutkintovastaavan toimesta, Joensuussa nykyisen Riverian autopuolen opettajana sekä erityisopettajan toimesta Tampereella. Käytännön kokemusta metalli- ja autoalan töistä Esko keräsi muun muassa Perlokselta sekä Toyota Motorsilta. Esko siirtyi eläkkeelle Joensuun Luovista kesällä 2020 kuuden vuoden pestin jälkeen. ”Luovissa oli hyvä, ihmisläheinen henki. Se motivoi. Kokonaisuus oli sellainen, että en ole katunut päivääkään”, Esko kommentoi viimeisimmän pestinsä tunnelmaa.

Toimiva työelämäyhteistyö on Luovissa erittäin suuressa roolissa. Onnistuneen työelämäyhteistyön takaa oppilaitoksen ja työelämäyhteistyökumppaniyrityksen väliset hyvät suhteet. Näiden suhteiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä opettajalla on keskeinen rooli. Esko tuli Luovi-urallaan tunnetuksi laajoista verkostoista ja todella laadukkaasta työelämäyhteistyöstä. Hänen ansiostaan moni Luovin opiskelija sai työelämäjaksoja ja työpaikkoja. Eskolle oli kertynyt hyvät verkostot työelämästä. Hänellä oli paljon entisiä opiskelijoita tutuissa yrityksissä. Kaikilla opettajilla ei kuitenkaan ole valmiita verkostoja, joiden avulla hoitaa työelämäyhteistyötä. Esko kannustaa opettajia lähtemään rohkeasti kentälle: ”Reilusti ja rohkeasti liikkeelle katselemaan ja kyselemään. Täytyy olla kartalla mitä tapahtuu ja millaisia työtehtäviä tarvitaan. Kun verkosto on riittävän iso, niin hyvä kello kauas kuuluu. Pitää tuntea oppilaiden vahvuudet ja laittaa oikeat opiskelijat oikeisiin paikkoihin.”

AMEO-oppilaitoksissa etsitään täsmätyötehtäviä ja tekijöitä niille. Termi on tuttu Eskollekin: ”Olen puhunut täsmäopetuksesta jo vuosikymmeniä. Teollisuus vaatii toki perustaidot. CNC-koneistus on muuttunut, mutta perustiedot tulee silti manuaalipuolelta. Opetus 70% ja loput kontaktipintaa ja opiskelijoiden hiomista kentälle. Henkilökohtaisten suhteiden ylläpito on tärkeää.”

Opiskelijan ja työpaikan tuntemisen lisäksi Esko pitää tärkeänä myös opettajan ja ohjaajan välistä yhteistyötä. ”Ohjaajan täytyy olla yhtä lailla kartalla kuin opettaja. Saadaan kaksi eri näkemystä opiskelijan vahvuuksista. Keskustellaan, miten päivä meni ja mihin pitää panostaa. Löydetään se opiskelijan oma juttu ja sieltä kaivetaan ne vahvuudet. Opettajan ja ohjaajan yhteistyö on todella tärkeää. Kanssani työskennelleillä ohjaajilla oli myös hyvät kontaktit”, Esko kertoo.

Yksilöllisyys toi onnistumisia

Opiskelijakeskeisyys ja motivaatio olivat Esko Nousiaiselle ne tärkeimmät työkalut ammatillisen erityisopettajan työssä: ”Täytyy olla itsellä motivaatiota ja uskoa siihen, että kaikille on paikka tuolla työelämässä. Motivaatio, joka saadaan opiskelijalle, on kaikkein tärkein työkalu työelämässä. Opiskelijat eivät ole massaa vaan ne on yksilöitä.” Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi olla opiskelussa ja työelämässä haastavassa asemassa. Kenenkään suhteen ei ole silti syytä luovuttaa: ”Ei heitetä kirvestä kaivoon. Kirvestä ei ole. Jatketaan, vaikka olisi toivottamaltakin tuntuvia tapauksia, niin kyllä kaikista vahvuuksia löytyy. Aina kartoitetaan, että mitä vahvuuksia opiskelijoissa voisi olla, vaikka tämä ala vaikkapa ei olisikaan se oma juttu. Tukitoimet ja jatkotukitoimet ovat älyttömän tärkeitä. Luovin tukiverkosto sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyö on todella tärkeää niin ikään”, Esko veistelee. ”Myös yleispuolelle menee paljon erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Oli huolestuttavaa nähdä, kuinka yleispuolella pudokkaat eivät päätyneet mihinkään. Luovilla ja muilla AMEO-oppilaitoksilla on tärkeä rooli ’omenapuun alla’”.

Vaikka Esko on ansaitulla eläkkeellä, hän ei aio lopettaa työtä nuorten parissa: ”Seuraan aktiivisesti mitä kentällä tapahtuu. Niinähän sitä sanotaan, että eläkeläisellä on kiireempi. Tekemättömiä töitä ehtii nyt hoitaa ja harrastukset vie aikaa. Toki eläkkeelle täytyy totuttautua pitkän uran jälkeen.”, Esko päättää.