NOPO-opinto-ohjauksen eli nivelvaiheen opinto-ohjauksen lähtökohtana on yksilöllinen ohjaustarve ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja palveluiden varmistaminen myös erityisen ja vaativan erityisen tuen oppilaiden ohjaukseen. Vaativan erityisen tuen oppilaita voi opiskella perusopetuksessa yleisopetuksen ryhmissä, integroituna erilaisiin pienryhmiin tai kokonaan omassa erityisopetuksen ryhmässä tai erityiskoulussa. Perusopetuksessa vaativa erityinen tuki toteutuu tuen eri portailla, joissa korostuvat oppilaantuntemus ja opinto-ohjauksen merkitys. Jatko-opintopolun suunnittelu vaativana erityisenä tukena järjestettävään koulutukseen on yksilöllistä monialaista ohjausyhteistyötä. Tässä artikkelissa tarkastelemme vaativan erityisen tuen kysymyksiä nuoren siirtyessä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen tai tutkintoon. Esittelemme myös konkreettisia työtapoja, joita on viime vuosina kehitetty erityisesti Oulun seudulla.

Vaativan erityisen tuen tehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän tehtävänä on järjestää toisen asteen koulutusta opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 64§

Totuus taustalla ei ole näin yksinkertainen, koska vaativaa erityistä tukea tarvitsevien joukosta löytyy monenlaisia tarinoita. Näitä kaikkia yhdistää ympäristön asettamien vaatimusten sekä opiskelijan taitojen ja mahdollisuuksien välinen ristiriita. Taustalla ei siis välttämättä ole sairaus tai vamma. Järjestettävä vaativa erityinen tuki on aina yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista. Olennaista on tunnistaa ja suunnitella yhdessä nuoren ja hänen yhteistyöverkostonsa kanssa, millaista yksilöllistä tukea nuori tarvitsee nivelvaiheeseen ja siirtymään jatko-opintoihin. Laaja-alaisessa tuessa yhdistyvät pedagogiset ratkaisut, monipuoliset oppimisympäristöt ja hyvinvointia vahvistavat menetelmät.

Nivelvaiheen opinto-ohjauksessa korostuu laaja-alainen urasuunnittelu: Yhtäältä etsitään ratkaisuja perusopetuksen jälkeisiin opintoihin liittyviin kysymyksiin. Toisaalta lisätään oppilaan valmiuksia suunnitella omaa ammatillista tulevaisuutta pitkällä aikavälillä. Keskeistä ovat nuoren omat ajatukset ja toimijuuden vahvistaminen. Oppilaan ja hänen lähiverkostonsa kanssa mietitään esimerkiksi, millaista tukea oppilas saa perusopetuksessa ja millaista tukea hän tarvitsee uudessa toimintaympäristössä. Nuoren kanssa selvitetään yhteistyössä hänelle sopiva jatko-opiskelupaikka, johon hakeutuminen on mahdollista ja realistista toteuttaa. Lähtökohtaisesti tavoite on myös varmistaa oppivelvollisuuden toteutuminen ja työelämään pääseminen opintojen jälkeen (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020).

Opinto-ohjauksella edistetään kaikkien tukea tarvitsevien yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia. Tavoitteena on, että oppilas kehittyy kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti. Hänelle turvataan onnistunut siirtyminen peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. Opiskelijaryhmän koko ja mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön ovat usein ratkaisevia asioita nuoren pohtiessa vaihtoehtojaan nivelvaiheen opinto-ohjauksessa.

Nuoren toimintakyky ja tarjottavan tuen muodot voivat näyttäytyä ammatillisessa koulutuksessa erilaisina kuin perusasteella. Esimerkiksi käytännönläheinen opiskelu, hyväksyvä ilmapiiri ja mielekkäät opinnot saattavat edistää opiskelijan hyvinvointia ja toimintakykyä. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevan yhteistyöverkosto muodostuu hänen elämäntilanteensa ja tuen tarpeen mukaan. Oppilaitoksen ja huoltajien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutus- ja palveluverkoston sekä työelämän toimijat voivat olla mukana yhteistyöverkostossa joko lyhyt- tai pitkäkestoisesti.

Miten nivelvaiheen opinto-ohjausta voidaan toteuttaa ja mitä tavoitellaan?’

Alueilla toteutettavaa verkostoyhteistyötä ja ohjauspalveluiden kehittämistä on tehty Oulun seudulla vahvasti jo esimerkiksi Vetovoimala-hankkeen aikana, jolloin kehitettiin muun muassa hyvän ohjauksen periaatteet vaativan erityisen tuen oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa tehtävään työhön. Nykyisen Oulun kaupungin ja OSAOn kehittämän NOPO-opinto-ohjausmallin sisällä pilotoituja menetelmiä ovat olleet esimerkiksi NOPO-opinto-ohjaajien jalkautuminen perusasteen yläluokille, erilaisten ohjaustapahtumien järjestäminen ja AmisTET-jaksot 8.-luokkalaisille. AmisTETissä oppilaat ovat voineet kokeilla eri ammatteja ohjatusti. Tekemällä ja kokeilemalla nuori saa varmistusta itselleen sopivista opiskeluvaihtoehdoista valintojensa tueksi.

Vaativan erityisen tuen nivelvaiheen opinto-ohjauksessa kohdataan myös oppilaiden huoltajia ja perusasteen opetus- ja ohjaushenkilöstöä sekä keskustellaan opiskelusta, hakeutumisesta ja muista mieltä askarruttavista kysymyksistä. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi asenteisiin erityisammattioppilaitoksessa opiskelua kohtaan tai työllistymisen mahdollisuuksiin. Kun toimijat ja ammatillinen koulutus tulevat tutuiksi, pelot ja huolet yleensä vähenevät. Kun ohjauksen aikana on aikaa kokeilla, keskustella ja löytää parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut jatkoon, on onnistuneelle ohjausyhteistyölle hyvät edellytykset. Riittävän varhain aloitetussa yhteistyössä myös huoltajat tutustuvat vaativana erityisenä tukena järjestettävään koulutukseen ja sen toimijoihin.

Yksi ohjausyhteistyön tavoite on vahvistaa nivelvaiheen ohjaavien tahojen osaamista vaativan erityisen tuen palveluista ja lisätä tietopohjaa siitä, mitä vaativa erityinen tuki tarkoittaa opiskelijan arjessa. Tässä hyödynnetään opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattuja OpeTET-jaksoja ja konsultaatioita.

Keväällä 2022 uudistuva perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku haastaa hakeutumisen ohjauksen. Jatkossa haetaan yhdellä hakulomakkeella ammatilliseen koulutukseen, lukiokoulutukseen, vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään ammatilliseen koulutukseen, TUVA-koulutukseen, TELMA-koulutukseen sekä kansanopistojen oppivelvollisille tarkoitettuihin vapaan sivistystyön linjoille. Yleisiin ammatillisiin oppilaitoksiin opiskelijat valitaan eri perustein kuin vaativana erityisenä tukena järjestettävään koulutukseen. Hakukohteet kirjataan hakulomakkeelle mieluisuusjärjestykseen. On tärkeää, että ensimmäiseen hakukohteeseen kirjataan se hakukohde, johon toivoo tulevansa valituksi, myös siitä näkökulmasta, missä oppilaitoksessa voidaan vastata hakijan yksilölliseen tuen tarpeeseen.

Millainen ohjaus sitten nivelvaiheessa mahdollistaa onnistuneen siirtymisen? Tärkeää on, että nuori ja hänen huoltajansa saavat selkeää ja saavutettavaa tietoa. Riittävällä ja oikea-aikaisella ohjauksella tuella voidaan ennaltaehkäistä opiskelupolkuun liittyviä mutkia tai haasteita. Nuori suunnittelee tuetusti oman opiskelupolkunsa niin, että se mahdollistaa hänen ura- ja jatkosuunnitelman toteutumisen. Kaikki ohjaavat tahot ovat avainasemassa, jotta nuori ja hänen huoltajansa, sekä vaativan erityisen tuen toimijat kohtaavat ohjauspolulla oikeassa kohdassa.

Kirjoittajat

Jaana Heikkinen toimii opinto-ohjaajana Ammattiopisto Luovin haku- ja neuvontapalveluissa sekä erilaisissa kehittämistehtävissä.

Elina Toiviainen toimii nivelvaiheen opinto-ohjaajana OSAO Ovi -hakijapalveluissa ja erilaissa kehittämistehtävissä.

Jaakko Helander toimii tutkijayliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulun Edu-tutkimusyksikössä.

Kati Säkkinen toimii nivelvaiheen opinto-ohjaajana Oulun kaupungilla ja erilaisissa kehittämistehtävissä.