Kuinka voimme tukea opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä?
”Näen opintoihin kiinnittymisen vastavoimana opintojen keskeyttämiselle.”
Silta-Valmennus ry:n ja Ammattiopisto Luovin Virtuaalisesti vierellä -hankkeessa pyritään vähentämään nuorten syrjäytymistä ja lisäämään virtuaalisia vaihtoehtoja kokea osallisuutta ja hankkia osaamista. Tarkastelen syrjäytymisen problematiikkaa oppilaitoksen näkökulmasta kääntäen katseeni sitoutumattomuudesta ja keskeyttämisvaarasta positiiviseen. Kuinka voisimme tukea opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä?
Hankkeen taustalla vaikuttaa tutkimusten lisäksi käytännön työstä kumpua huoli nuorista, joiden osallistuminen toisen asteen opintoihin edellyttää elämänhallinnalliset haasteet huomioivaa tukea. Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus teetti keväällä 2020 ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle selvityksen, jonka mukaan oltiin mm. keskimäärin samaa mieltä siitä, että opiskelijoiden opintoihin sitoutuminen ja sinnikkyys ovat vähentyneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Henkilöstö oli keskimäärin samaa mieltä myös siitä, että opiskelijoiden koulupoissaolot ovat lisääntyneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Koulupoissaolojen tärkeimmäksi syyksi (86% vastauksista) nousivat elämäntilanteeseen ja elämänhallintaan liittyvät haasteet.
Opintoihin kiinnittyminen
Näen opintoihin kiinnittymisen vastavoimana opintojen keskeyttämiselle. Niittylahden ym. (2019) mukaan suomalaisen ammatillisen koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää onnistunutta opintoihin kiinnittymistä. Mäkinen ja Annala (2011) esittävät opintoihin kiinnittymisellä tarkoitettavan opiskelijan kiinnittymistä opiskeluun yksilönä sekä yhteisön jäsenenä. Sosiokulttuurisen näkökulman mukaan vastuu opintoihin kiinnittymisestä jakautuukin opiskelijasta koko opiskeluyhteisöön, opetushenkilökuntaan, hallintoon, työssäoppimisen ohjaajiin jne. Sosiokulttuurinen näkökulma laajentaa aiemmin suppeamman tarkastelun opiskelijan yksilöllisistä ominaisuuksista tämän koko elämismaailmaan ja (opiskelu)yhteisöön, jossa parhaimmillaan voi kokea kuuluvuuden tunnetta, vastavuoroisuutta ja osallisuutta.
Mäkisen ja Annalan (2011) mukaan opintoihin kiinnittymistä tukevat yksilötasolla esim. opiskelijan realistiset odotukset, itsetuntemus ja opiskelu- ja avaintaidot. Yhteisötasolla kiinnittymistä edistävät mm. yhteisöllisyyteen kannustava toimintakulttuuri ja luokkakaverit, tuki sekä ohjaus. Joustavat, osallisuutta ja yhteisöllistä oppimista tukevat oppimisympäristöt sekä merkitykselliset oppimiskokemukset myös koulun ulkopuolella ovat tärkeitä. Niittylahti ym. (2019) tutkivat opintoihin kiinnittymistä ammatillisissa opinnoissa, keskeisimmiksi kiinnittymistä tukeviksi tekijöiksi nousivat osallisuus, kavereiden olemassaolo ja tuki, koettu turvallisuus, ajan antaminen kasvulle ja realistiset odotukset tulevaisuudesta. Tutkimuksen mukaan toisen vuoden opiskelijat kokivat jo parempaa opintoihin kiinnittymistä – opintoihin liittyvät odotukset olivat realistisemmat, motivaatio ja varmuus olivat kasvaneet. Perheen merkitys nuoren elämismaailmassa korostui ensimmäisenä opiskeluvuotena, jolloin vanhempien tuki alhaisen motivaation nostamisessa koettiin merkittäväksi. Mikäli perhe ei ole aktiivisesti nuoren tukena niin näkisin etenkin näiden opiskelijoiden tunnistamisen, opintojen sekä elämänhallinnan tukemisen arvokkaana.
Yleisesti ottaen yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen ovat ratkaisevia opintoihin kiinnittymisen kannalta. Havaintojeni mukaan poikkeuskevään aikana opettajien keskusteluista nousi yksi keskeinen huoli, ”miten ylläpitää opiskelijoiden motivaatiota ryhmän ja osallisuuden puuttuessa?” Pohdinkin hankkeen tavoitteiden näkökulmasta sitä, miten sulautuvan oppimisen mallia ja digitaalisia oppimisympäristöjä voitaisiin hyödyntää opintoihin kiinnittymistä vahvistaen.
Suvi Mäkelä
hanketyöntekijä
Ammattiopisto Luovi
Lähteet:
Mäkinen, M., & Annala, J. (2011). Opintoihin kiinnittyminen yliopistossa. Teoksessa M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd, & V.-M. Värri (toim.), Korkeajännityksiä – Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta (ss. 59–80). Tampere: Tampere University Press.
Niittylahti, S., Annala, J., & Mäkinen, M. (2019). Opintoihin kiinnittyminen ammatillisessa koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(2), 9–23.
Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen (PAEK) selvitys ammatillisten oppilaitosten henkilöstön näkemyksistä. (2020). (Erityinen) tuki, palvelut ja verkostot. (Viitattu 17.8.2020)