OIVA – Oppia ja osallisuutta asumisessa

OIVA – oppia ja osallisuutta asumisessa -hanke on edennyt puoliväliin. Hyvin alkanut kehittämistyö on jatkunut tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden, läheisten, asumispalveluiden henkilöstön, opetuksen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Monta rautaa on kuumana ja useita palloja ilmassa, koska uusia toimintatapoja rakennetaan, kokeillaan ja kehitetään samanaikaisesti Oulussa, Muhoksella ja Joensuussa. 

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kokosimme asumispalveluiden toimijoita yhteen, tunnistimme kehittämistarpeita ja loimme yhteistä suuntaa. Nyt työ on edennyt suunnittelusta yhä vahvemmin käytännön kokeiluihin. Samalla keräämme kokemuksia siitä, miten uudet työkalut ja toimintamallit palvelevat opiskelijoita ja asumisen arkea. 

A-RUORI auttaa tunnistamaan opiskelijan yksilöllisen tuen tarpeen 

Opiskelijoiden asumisen taitojen ja tuen tarpeiden arviointiin kehitetty A-RUORI on edennyt pilottivaiheeseen Oulun, Muhoksen ja Joensuun asuntoloissa. Työkalua käytetään opiskelijan asumisen taitojen arviointiin sekä henkilökohtaisten tavoitteiden asettamiseen. 

A-RUORIn avulla opiskelija voi osallistua oman tukensa suunnitteluun ja ohjaajat voivat kohdentaa tukea entistä yksilöllisemmin. Pilotoinnin aikana kokemuksia kerätään sekä opiskelijoilta että ohjaajilta. Palautteen perusteella työkalua muokataan edelleen, jotta se sopisi mahdollisimman hyvin asumispalveluiden arkeen. 

Uuteen työkaluun perehdyttiin myös asuntolaohjaajien kesäpäivillä Oulussa. Päivät tarjosivat ohjaajille mahdollisuuden tavata kasvotusten, jakaa osaamistaan ja tutustua A-Ruorin käyttöön. Samalla vahvistettiin eri paikkakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä asumispalveluiden kehittämisestä. 

Asumisohjauspäivät mahdollistivat kollegojen kohtaamisen ja yhteisen ajan 

Asumisohjaajien kesäpäivät järjestettiin Oulussa kesäkuussa 2026. Päivien aikana eri paikkakuntien ohjaajat pääsivät tutustumaan toisiinsa kasvotusten, jakamaan osaamistaan ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa yhdessä. Kesäpäivillä aloitettiin hyvinvoinnin teemaviikkojen ja liikkumisen vuosikellon suunnittelu. Lisäksi asumispalveluille laadittiin yhteinen vuosikello työvuodelle 2026–2027. Yhteinen suunnittelu auttaa sovittamaan toimintaa yhteen, selkeyttää vastuunjakoa ja mahdollistaa osaamisen jakamisen yli paikkakuntarajojen. 

Vertaiskehittämistä ja yhteistä keskustelua 

VeKe-tiimi on jatkanut asumispalveluiden vertaiskehittämistä. Vertaiskehittämisessä toimintaa, vahvuuksia ja kehittämiskohteita tarkastellaan yhdessä. Työ tukee asumispalveluiden yhteisen suunnan rakentamista ja auttaa hyödyntämään henkilöstön osaamista yli paikkakuntarajojen. 

Opiskelijat ja heidän läheisensä ovat puolestaan osallistuneet läheisten nettikahvilaan. Nettikahvila tarjoaa yhteisen kohtaamispaikan, jossa voidaan keskustella asumisesta ja opiskelijan arjen tukemisesta. Samalla opiskelijoiden ja läheisten kokemukset tulevat osaksi hankkeen kehittämistyötä 

Työelämäprojektit veivät opiskelijat tapahtumien kulisseihin 

Opiskelijoiden osallisuus on näkynyt konkreettisesti myös erilaisissa tapahtumissa ja työelämäprojekteissa. Muhoksella opiskelijat järjestivät LAN-tapahtuman, jossa he pääsivät osallistumaan tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

Oulussa seitsemän opiskelijaa osallistui Vectorama-pelitapahtuman rakentamiseen osana työelämäprojektia. Joensuussa puolestaan kaikkiaan kuusi opiskelijaa työskenteli Parafestien äärellä. Projektit tarjosivat opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella työelämätaitoja aidossa toimintaympäristössä, saada kokemusta yhdessä tekemisestä ja nähdä oman työnsä konkreettinen tulos. 

Työelämäprojektit ovat hyvä esimerkki siitä, miten asumisen toiminnassa voidaan tukea opiskelijoiden vahvuuksia, osallisuutta ja siirtymistä kohti työelämää. 

Turvallisuutta vahvistetaan yhteisillä toimintatavoilla 

OIVA-hankkeessa on jatkettu myös asuntoloiden turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittämistä. Häirintäyhteyshenkilöt ovat laatineet yhdessä opiskelijoiden kanssa Turvallisemman tilan periaatteet -julisteen. Lisäksi henkilöstölle on valmistunut yhteinen toimintaohje kiusaamis- ja häirintätilanteisiin vuorotyössä. Yhteiset ohjeet selkeyttävät henkilöstön vastuita ja tukevat oikea-aikaista puuttumista eri paikkakunnilla ja työvuoroissa. Opiskelijoiden osallistuminen periaatteiden laatimiseen auttaa varmistamaan, että ne vastaavat asuntoloiden arjessa tunnistettuihin tarpeisiin. 

Opetuksen ja asumisen yhteistyölle rakennetaan uusia rakenteita 

Hankkeessa kehitetään parhaillaan rakenteita, jotka mahdollistavat opetuksen ja asumispalveluiden entistä sujuvamman yhteistyön. Tavoitteena on, että opiskelijan arki muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden ja hänen tavoitteensa, vahvuutensa sekä tuen tarpeensa huomioidaan johdonmukaisesti niin opiskelussa kuin asumisessakin. 

Yhteistyössä opetuksen kanssa kehitetään myös asumisen kurssia eli OIVA-treeniohjelmaa opiskelijoille, jotka eivät asu vakituisesti asuntolassa mutta hyötyisivät itsenäisen asumisen ja arjen taitojen ohjatusta harjoittelusta. Tavoitteena on käynnistää kurssin pilotointi viimeistään tammikuussa 2027. 

Yhdessä kokeillen kohti pysyviä toimintatapoja 

Hankkeen puolivälissä voimme todeta, että ensimmäisessä vaiheessa käynnistetty yhteistyö on johtanut moniin konkreettisiin kokeiluihin ja uuden oppimiseen. Työtapojen ja osaamisen jakaminen on ollut inspiroivaa ja innostavaa! OIVA-hankkeen työssä olennaista on yhdessä kehittäminen. Toimivia asumispalveluita ei rakenneta yhden työpöydän ääressä, vaan ne syntyvät opiskelijoiden, läheisten, ohjaajien, esihenkilöiden, opetuksen ja yhteistyökumppaneiden yhteisestä työstä. 

Hankkeen jälkimmäisellä puoliskolla jatkamme jäljellä olevien työpakettien edistämistä, toimivien käytäntöjen kehittämistä ja uutta toimintamallia osaksi arkea. Tavoitteena on entistä yhtenäisempi, yhteisöllisempi, turvallisempi ja osallistavampi asumisen palvelu, joka tukee opiskelijaa kohti työtä ja hyvää elämää.

Luovin asumispalveluissa järjestettiin elokuun lopulla yhteinen Läheisten nettikahvila. Teamsin välityksellä toteutettuun tilaisuuteen osallistui asuntoloissa asuvien opiskelijoiden läheisiä ja huoltajia Joensuusta, Muhokselta ja Oulusta. Kyseessä oli järjestyksessään toinen nettikahvila, sillä ensimmäinen toteutettiin keväällä. Tilaisuuden järjestäjinä toimi asumisen ohjaajien lisäksi OIVA- oppia ja osallisuutta asumisessa- hankkeen työntekijät. Järjestäjien mielestä tilaisuus oli oikein onnistunut. Osallistujia olikolme kertaaenemmän kuin ensimmäisessä nettikahvilassa, joten tilaisuus herätti runsaasti kiinnostusta ja ylitti järjestäjien odotukset.

Läheisten nettikahvila on matalan kynnyksen tapa pitää yhteyttä opiskelijoiden läheisiin ja tarjota ajankohtaista tietoa asuntoloiden arjesta. Vaikka suorin tapa saada tietoa oman nuoren asumisesta on olla yhteydessä asumispalveluiden ohjaajiin, nettikahvila tarjoaa mahdollisuuden vertaistuelliseen keskusteluun, kuulla ja kysyä asuntoloiden kuulumisista sekä keskustella asumiseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista.

Läheisten nettikahvila tarjoaa mahdollisuuden avoimeen keskusteluun opiskelijoiden, läheisten ja asumispalveluiden työntekijöiden kesken. Elokuun tilaisuudessa asumisen ohjaajat esittelivät asuntoloita ja kertoivat erilaisista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista eri paikkakunnilla. Illan aikana ääneen pääsivät myös opiskelijat, jotka kertoivat muun muassa vertaistuellisesta asuntolakummi- ja tutortoiminnasta sekä arjestaan asuntoloissa. Jokaisella asuntolapaikkakunnalla on myös kehitetty häirintäyhteyshenkilötoimintaa, ja siitä pääsivät häryt kertomaan myös tilaisuuteen osallistujille. Illan aikana läheiset pääsivät myös esittämään kysymyksiä asumiseen ja asuntola-arkeen liittyvistä asioista.

Tilaisuus tunnettiin alun perin nimellä Huoltajien nettikahvila, mutta opiskelijoiden palautteen pohjalta nimi muutettiin Läheisten nettikahvilaksi. Muutoksella haluttiin huomioida, että opiskelijan läheinen voi olla huoltajan lisäksi esimerkiksi isovanhempi, sisarus tai muu tärkeä ihminen. Näin jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus kutsua mukaan juuri itselleen merkityksellinen läheinen.

Seuraava Läheisten nettikahvila järjestetään huhtikuussa 2027 Teamsin välityksellä.

Luovin asumispalveluita kehitetään parhaillaan valtakunnallisesti entistä yhdenmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. Kehittämistyössä keskeisessä roolissa ovat asumisen ohjaajat sekä asuntoloissa asuvat opiskelijat, joiden kokemukset ja näkemykset halutaan vahvasti mukaan palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Keväällä 2026 koottiin valtakunnallinen vertaiskehittämisen tiimi, jossa on mukana kaksi ohjaajaa ja 2-3 opiskelijaa Joensuusta, Oulusta ja Muhokselta. Tiimin tavoitteena on edistää vertaiskehittämisen avulla asuntoloiden yhdenvertaisuutta, vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta ja kehittää asumispalveluiden laatua.

Vertaiskehittämisen tiimissä opiskelijoilla on merkittävä rooli. Opiskelijat

• osallistuvat asuntoloiden itsearviointeihin,
• ovat mukana arvioimassa muiden paikkakuntien asuntoloiden toimintaa ja
• tuovat esille omia kehittämisehdotuksiaan.

Näin asumispalveluita voidaan kehittää aidosti niiden käyttäjien tarpeita vastaaviksi. 

Kehittämisehdotukset kootaan opiskelijoiden, ohjaajien ja esihenkilöiden arviointien pohjalta. Tavoitteena on löytää yhteisiä toimintatapoja, jotka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja sujuvaa arkea kaikissa Luovin asuntoloissa.

Mitä on vertaiskehittäminen?

Vertaiskehittämisen malli, tuttavallisemmin Veke, on kehitetty toisen asteen oppilaitosten asuntolaohjaajien työn tueksi. Malli tarjoaa käytännöllisen työkalun oman työn, toimintaympäristön ja asumispalveluiden laadun arviointiin sekä kehittämiseen. Veke perustuu Opetushallituksen Laadukas asuntolatoiminta 2020-julkaisun laatukriteereihin ja suosituksiin. Mallin avulla laatukriteerit saadaan osaksi arjen toimintaa, ja palveluiden laatua voidaan seurata sekä arvioida säännöllisesti ja systemaattisesti. Laadukkaat asumispalvelut vahvistavat opiskelijoiden hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja oppilaitokseen kiinnittymistä.

Luovin asumispalveluissa Veke-mallia hyödynnetään siten, että opiskelijoiden, ohjaajien ja esihenkilöiden näkemykset huomioidaan tasavertaisesti kehittämistyössä. Samalla kerätään kokemuksia siitä, kuinka hyvin vertaiskehittämisen malli soveltuu vaativan erityisen tuen asumispalveluihin. Työskentely tarjoaa oppimisen mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin. Opiskelijat saavat osallistumisestaan todistuksen. Se toimii tunnustuksena opiskelijoiden aktiivisuudesta ja osallistumisesta yhteisön kehittämiseen.

Auditointikierros syksyllä

Asuntoloissa tehtyjen itsearviointien jälkeen on auditointikiertueen vuoro. Vertaiskehittämisen auditointikiertueet toteutetaan syyskuun aikana kaikissa Luovin asuntoloissa. Oulun ja Muhoksen Veke-tiimit vierailevat Joensuussa viikolla 37. Joensuun tiimi tekee vastavierailun Pohjois-Suomeen viikolla 39. Auditointivierailujen aikana tutustutaan eri paikkakuntien käytäntöihin, arvioidaan toimintaa vertaisnäkökulmasta ja jaetaan hyviä käytänteitä asumispalveluiden kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä sekä löytää uusia keinoja asumispalveluiden kehittämiseen koko Luovi- Suomessa. 

Uuden opiskelijan tai koulutuskokeilijan aloittaessa moni asia voi tuntua vieraalta: uusi ympäristö, uudet ihmiset ja uudenlainen arki. Luovin asuntoloiden kummi- ja tutortoiminnassa opiskelijat ovat mukana tekemässä tästä siirtymästä helpompaa: opiskelijalta opiskelijalle. 

Kummi- ja tutortoiminnassa opiskelijat toimivat uusien opiskelijoiden tukena ja rinnalla arjen ensimmäisissä askelissa. Kummi tai tutor voi esimerkiksi esitellä asuntolan tiloja ja neuvoa niiden käytössä, lähteä mukaan koulumatkalle, tutustuttaa uusiin ihmisiin tai houkutella mukaan yhteiseen tekemiseen ja harrastuksiin. Joskus tärkeintä voi olla niinkin pieni asia kuin se, että joku tuttu on vastassa ensimmäisinä päivinä. 

Erityisen tärkeäksi toiminnassa on koettu uusien opiskelijoiden ohjaaminen asuntolan ja koulun välillä. Uudessa ympäristössä pienikin tuki voi olla merkityksellistä. Kun joku näyttää suunnan, lähtee mukaan tai auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin, voi uuden arjen aloittaminen tuntua turvallisemmalta ja sujuvammalta. 

Yhdessä mukaan arkeen 

Uuteen ympäristöön asettuminen vie aikaa. Toiminnan tavoitteena ei ole tehdä kaikkea uuden opiskelijan puolesta, vaan auttaa pääsemään alkuun ja löytämään oma paikka yhteisössä. 

Kun rinnalla kulkee toinen opiskelija, yhteisiin tiloihin ja toimintaan mukaan lähteminen voi tuntua helpommalta. Uusia ihmisiä on luontevampi lähestyä, harrastuksiin osallistumisen kynnys madaltuu ja arkeen voi löytyä tuttuja kasvoja. Samalla syntyy mahdollisuuksia uusille kaverisuhteille ja yhteiselle tekemiselle. 

Toiminnan vaikutukset näkyvät usein pienissä mutta tärkeissä asioissa: siinä, että uskaltaa tulla yhteiseen tilaan, lähteä mukaan tapahtumaan tai kysyä toiselta apua. Näistä pienistä kohtaamisista rakentuu vähitellen yhteisö, jossa jokaisella on mahdollisuus löytää oma paikkansa. 

Kummitoiminnasta eväitä tulevaisuuteen 

Kummi- ja tutortoiminnassa oppiminen tapahtuu tekemisen kautta. Mukana kummeina ja tutoreina olevat opiskelijat pääsevät ottamaan vastuuta, kokeilemaan uusia rooleja ja heittäytymään mukaan tilanteisiin, jotka voivat aluksi tuntua myös vähän jännittäviltä. Samalla oppii huomaamatta tärkeitä taitoja: miten kohdata uusia ihmisiä, toimia ryhmän kanssa, kannustaa muita mukaan ja ottaa vastuuta yhteisestä tekemisestä. 

Kummi- ja tutortoimintaan kuuluu myös koulutuspäiviä, joissa opiskelijat ovat päässeet harjoittelemaan tehtävässä tarvittavia taitoja ja valmistautumaan tuleviin tilanteisiin. Koulutuksissa on harjoiteltu ryhmän ohjaamista, kokeiltu erilaisia ryhmäyttämisen tapoja sekä ideoitu yhdessä uusia tapahtumia ja toimintaa asuntoloihin. Päiviin on mahtunut tekemistä, yhdessä oivaltamista ja myös paljon naurua. 

Toisinaan oppiminen on voinut tarkoittaa sitä, että uskaltaa ensimmäistä kertaa ohjata ryhmää tai ottaa vetovastuun yhteisestä tekemisestä. Joskus taas tärkeintä on ollut huomata, että omilla teoilla voi olla merkitystä toiselle opiskelijalle. 

Mukaan on voinut tarttua uusia ideoita, uusia kavereita tai ennen kaikkea kokemus siitä, että omiin kykyihin uskaltaa luottaa aiempaa enemmän. Samalla opiskelijat pääsevät vaikuttamaan siihen, millaista asuntolan arki on ja millaista yhteisöä sinne yhdessä rakennetaan. 

Kummi- ja tutortoiminnassa yhteisöllisyys ei synny valmiiksi annettuna, vaan sitä tehdään yhdessä: kohtaaminen ja pieni teko kerrallaan. Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden auttaa, osallistua ja ottaa vastuuta, he eivät ole vain toiminnan osallistujia, vaan aktiivisia yhteisön rakentajia. 

Jo olemassa olevasta toiminnasta yhteiseksi toimintamalliksi 

Kummi- ja tutortoimintaa on jo toteutettu Luovin asuntoloissa Oulussa, Joensuussa ja Muhoksella. OIVA – oppia ja osallisuutta asumisessa -hankkeessa toimintaa vahvistetaan ja sen tueksi rakennetaan yhteisiä toimintatapoja, jotta hyväksi koettu vertaistuki voisi vakiintua ja juurtua osaksi asuntoloiden arkea. 

Hankkeen aikana kummitoimintaa kehitetään yhdessä opiskelijoiden ja asuntoloiden henkilöstön kanssa. Tavoitteena on luoda toiminnalle selkeämpiä rakenteita ja toimintatapoja sekä vahvistaa opiskelijoiden mahdollisuuksia toimia toistensa tukena. Kummit koulutetaan yhteistyössä myös SAKU ry:n kanssa. 

Jo olemassa olevasta toiminnasta voimme oppia ja rakentaa yhdessä toimintamallia, joka tukee uusien opiskelijoiden asettumista asuntolayhteisöön ja vahvistaa opiskelijoiden omaa roolia yhteisön rakentajina.

OIVA – oppia ja osallisuutta asumisessa -hanke on nyt ylittänyt ensimmäisen neljänneksensä ja nyt onkin mainio aika pysähtyä kertomaan, mitä olemme tässä ajassa tehneet ja mihin suuntaamme. Jos OIVA-hanke ei ole vielä tuttu, tämän uutisen ja hankkeen nettisivujen myötä pääset hyvin kärryille siitä, mitä olemme tekemässä – ja miksi.

Lyhyesti: OIVA- Oppia ja osallisuutta asumisessa -hanke on Euroopan unionin osarahoituksella toteutettava, ainoastaan asuntoloiden kehittämiseen suunnattu 2,5 vuotta kestävä kehittämishanke. Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Oulun, Joensuun ja Muhoksen opiskelijat, asumispalveluohjaajat ja esihenkilöt.

Takanamme on lähes yhdeksän kuukautta määrätietoista kehittämistyötä, ja tässä ajassa hanke on tutustunut toimintaympäristöihin, henkilökuntaan, opiskelijoihin ja näkökulmiin sekä koonnut eri yhteisöt tavoitteellisen kehittämisen äärelle.

Rakennamme yhtenäistä ja osallistavaa Luovin asumispalvelua

OIVA-hankkeessa pysähdytään yhdessä sen äärelle, mitä asumisen arki oikeasti on, mitä siellä tehdään ja miksi se on tärkeää. Samalla tehdään näkyväksi sitä merkityksellistä työtä, jota asuntoloissa tehdään joka päivä, ja jaetaan osaamista eteenpäin yli paikkakuntarajojen.

Tavoitteenamme on kehittää Luovin asumispalveluista selkeä, yhtenäinen ja Luovin strategiaa tukeva asumisen palvelu, jossa opiskelijoita ohjataan yksilöllisesti ja suunnitelmallisesti kohti työtä ja hyvää elämää. Työ perustuu vahvaan ohjausosaamiseen, yhteistyöhön, osallistamiseen sekä opiskelijoiden yksilöllisten vahvuuksien ja tarpeiden tunnistamiseen.

Toimintaa ohjaa hankesuunnitelma, missä laatu, turvallisuus, yhteistyö osaaminen ja osallisuus korostuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa rakenteiden tarkastelua ja niiden suunnitelmallista muokkaamista, tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä henkilökunnan osaamisen vahvistamista.

Mihin olemme ryhtyneet?

Olemme tarttuneet toimeen samanaikaisesti eri paikkakunnilla, ja kehittämistyötä tehdään monenlaisissa ja monimuotoisissa tiimeissä. Osa kehittämisestä keskittyy paikalliseen verkostoyhteistyöhön, osa paneutuu syvällisemmin asumispalveluiden arkeen ja prosesseihin.

Työtä tehdään sekä paikallisesti että yli paikkakuntarajojen. Olemme koonneet opiskelijoista, ohjaajista ja esihenkilöistä koostuvan kehittämistiimin, joka toimii linkkinä arjen ja hankkeen välillä tiedottamalla, jakamalla ja työstämällä hankkeen työpaketteja eteenpäin. Tämän työskentelyn tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä, selkeyttää yhteistä suuntaa ja jakaa osaamista yli paikkakuntarajojen.

Opiskelijat ja ohjaajat ovat yhdessä uuden äärellä

Opiskelijat ovat olleet aktiivisesti mukana osallistumalla opiskelijafoorumeihin, vastaamalla kyselyihin, kertomalla mielipiteitään yhteisissä keskusteluissa sekä tulevien tapahtumien ideoinnissa.

Paikallisissa opiskelijafoorumeissa on pohdittu esimerkiksi sitä, mitä vaikuttaminen tarkoittaa ja millainen on hyvä asuntola. Keskusteluissa on tunnistettu sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita, ja samalla on syntynyt konkreettisia ideoita, joista osa on jo edennyt käytäntöön. Valtakunnallisen opiskelijafoorumin tavoite oli koota eri paikkakuntien opiskelijoita yhteen. Tutustuimme asuntoloiden arkeen opiskelijoiden tekemien videoiden kautta ja yhteinen keskustelu vahvisti yhteenkuuluvuutta, sekä ymmärrystä siitä, kuinka saman äärellä olemme eri puolilla Suomea.

Ohjaajat ovat kokoontuneet yhteiseen tulevaisuuspäivään miettimään yhteistä suuntaa, ja Yhdessä kohti osallisuutta ja asumisen tukea -valmennuksessa on syvennytty ammattialan ydinosaamisen kehittämiseen.

Asumispalveluiden yhteistyö on tiivistynyt myös arjessa. Yhteiset Teams-tapaamiset ovat tuoneet yhteen ohjaajia eri puolilta Suomea jakamaan kokemuksia, ideoita ja hyviä käytäntöjä – ja samalla ihmiset ovat tulleet tutuiksi yli paikkakuntarajojen. Näin mahdollistamme aidon osaamisen jakamisen!

Mitä hankkeessa kehitetään juuri nyt aktiivisesti?

• Asumispalveluiden häirintäyhteyshenkilöiden toimintamallia
  • Asuntolan häryt ovat tavanneet säännöllisesti ja pitäneet turvallisen tilan periaatteiden työpajoja. Tarkoituksenamme on luoda asuntolaan omat turvallisen tilan periaatteet, mitkä huomioivat asuntolan tarpeet.
  • Toimintaohjeet kiusaamis- ja häirintätilanteissa vuorotyössä
• Asuntolakummi- ja tutor-toimintaa
  • Opiskelijoita on koulutettu SAKU ry:n tutorkoulutuksessa tukemaan uusia tulokkaita, ja jokaisella asuntolapaikkakunnalla on jo innokkaita opiskelijoita valmiina ottamaan uusia mukaan yhteisöön.
• Asumispaikkaprosessikuvausta ja asuntoloiden järjestyssääntöjä
• Asumisen tuentarpeiden arvioinnin työkalua
• Yhteistä Asumisen opasta
• Opiskelijafoorumeiden ja läheisten ihmisten nettikahvilan pilotointia
• Vahvistamme työelämätaitoja vapaaehtoisuuteen perustuvilla työelämäprojekteilla
• Testaamme myös OPH:n laatutavoitteisiin pohjaavaa asumispalveluihin suunniteltua VeKe-vertaiskehittämisen työkalua.

Seuraava askel: asumisen palveluista tiedottaminen ja tavoitteellinen yhteistyö opetuksen kanssa

Seuraavassa vaiheessa OIVA-hankkeessa keskitytään vahvistamaan asumispalveluista tiedottamista ja yhteistyötä opetuksen ja asumisen välillä.

Tavoitteenamme on suunnitella asumisen kurssi opiskelijoille, jotka eivät asu asuntolassa, mutta hyötyisivät arkielämäntaitojen ohjatusta harjoittelusta. Pilotoimme kurssia hankkeen aikana.

Tämän lisäksi tulemme vahvistamaan verkostoyhteistyötä muun muassa podcastien, liikkumisen vuosikellon ja hyvinvoinnin teemaviikkojen muodossa. Tulemme kutsumaan yhteistyöhön useita eri toimijoita ja uskomme, että yhdessä voimme rakentaa arkea, jossa opiskelija ei siirry toiminnosta toiseen, vaan kohtaa yhden, yhteisen ja toimivan kokonaisuuden.

Ensimmäisen neljänneksen kuljettuamme voimme yhteistuumin todeta, että Luovin asumispalvelut ovat opiskelijalle tärkeä arjen ja opiskelun tuki.

Oiva-hankkeessa toteutettu asumispalveluohjaajien valmennus kokosi yhteen Luovin ohjaajia eri puolilta Suomea. Valmennukseen osallistui yhteensä 34 työntekijää, mukaan lukien yötyötä tekevät ohjaajat. 

Valmennus toteutettiin viidessä kaksi tuntia kestävässä teams-työpajassa. Valmennus rakentui ammattialan ydinteemoista. Aiheiden käsittelyssä hyödynsimme luentojen lisäksi pienryhmätyöskentelyä ja vertaisdialogia. Valmennuksessa hyödynnettiin nuoriso- ja yhteisöohjauksen menetelmiä valmentavalla työotteella, mikä tuki osallistujien aktiivista roolia oppimisessa. 

Ajankohtaiset teemat ohjaajien arjesta 

Valmennuksen sisällöt nousivat pääosin asumispalveluohjaajien omista toiveista sekä ammattialalle keskeisistä teemoista. Huomioimme valmennuksen toiveissa myös opiskelijoiden ja yhteistyöverkostojen näkemyksiä. Kaikkiaan kokonaisuus sisälsi viisi osa-aluetta: 

• kohtaaminen ja vuorovaikutus  
• motivoiva keskustelu  
• osallisuus  
• asumispalvelun tuen arviointimenetelmä Ruori  
• ammattialaan kohdistuvat odotukset ja yhteisen tavoitteen kirkastaminen  

On tullut pysähdyttyä ohjauksen äärelle. Arjessa ei huomaa kaikkea, mitä tekee. Hyvä on pohtia, että miten kannattaisi toimia paremmin. Samalla jäsentyvät selvemmiksi asumispalveluidenkin asiat.  -Osallistujan palaute 

Yhteinen oppiminen vahvisti ammatti-identiteettiä 

Valmennuksen keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa Luovin asumispalvelutyöntekijöiden välistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa, jakamaan osaamistaan ja kokemuksiaan sekä käymään vertaisdialogia ammattialan ydinteemoista.  Prosessi tuki Luovin asumispalveluiden ohjaajien työmenetelmien jakamisessa ja keskustelu auttoi kirkastamaan yhteisiä tavoitteita asumispalvelutyössä. Valmennus tarjoaa uudenlaisen mallin asumispalveluohjaajien osaamisen kehittämiseen. 

Keskustelujen myötä oma ajatusmaailma on laajentunut. Olen saanut uusia toimintamalleja ja toisaalta varmuutta omaan työskentelyyni. Myös työn epäkohdat ovat tulleet esille. -Osallistujan palaute 

Valmennus on lisännyt yhteistyötä asuntoloiden välillä ja uskon että nyt on helpompi olla yhteydessä ja kenties tehdä yhteistyötä. -Osallistujan palaute 

Valmennukset ovat nyt päättyneet, mutta yhteistyö jatkuu!

Millaista on hyvä asuntola-arki? Entä mitä opiskelijat haluaisivat siinä vielä kehittää? Tätä pohditaan Luovin asumisen palveluissa käynnistyneissä opiskelijafoorumeissa. Opiskelijafoorumit ovat tilaisuuksia, joiden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuus vaikuttaa asuntola-arjen kehittämiseen. Opiskelijafoorumit kokoavat opiskelijat yhteen keskustelemaan asumiseen liittyvistä kokemuksista, ideoimaan uusia toimintatapoja ja jakamaan ajatuksia siitä, millainen asuntola tukee parhaiten opiskelua, hyvinvointia ja opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmia. 

Joulukuussa opiskelijat kokoontuivat ensimmäisiin paikallisiin opiskelijafoorumeihin Oulussa, Muhoksella ja Joensuussa. Foorumeissa pohdittiin muun muassa sitä, mikä asuntola-arjessa toimii hyvin ja mitä opiskelijat haluaisivat kehittää. Keskusteluissa nousi esiin paljon myönteisiä kokemuksia: asuntola koetaan turvalliseksi paikaksi, jossa on kavereita, mukavia ohjaajia ja mahdollisuus omaan rauhaan. Samalla opiskelijat toivat esiin myös kehitysideoita esimerkiksi vapaa-ajan tekemiseen, yhteisiin tapahtumiin ja asuntolan käytäntöihin liittyen.

Foorumin aikana kokeiltiin jo myös erilaisia osallistavia menetelmiä. Mentimeter-kyselyt innostivat opiskelijoita mukaan, ja esimerkiksi paikkakuntakyselystä syntyi nopeasti leikkimielinen kilpailu: onko väkeä eniten linjoilla Muhokselta, Oulusta vai Joensuusta. 

Tilaisuuden ehdoton kohokohta olivat asuntoloiden esittelyvideot. Opiskelijat olivat valmistelleet videot yhdessä asuntolaohjaajien kanssa, ja ne esitettiin lähetyksen aikana kaikille osallistujille. Videoiden kautta opiskelijat pääsivät kurkistamaan eri paikkakuntien asuntolaelämään ja tutustumaan toistensa arkeen. 

Opiskelijafoorumien tarkoituksena ei ole vain keskustella, vaan myös kehittää toimintaa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Foorumeissa esiin nousseet ideat ja palautteet käsitellään hankkeen kehittämistiimissä ja niitä hyödynnetään asumisen palvelujen kehittämisessä.  

Opiskelijafoorumit jatkuvat säännöllisesti sekä paikallisina että yhteisinä tilaisuuksina. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan – joko keskusteluissa, kyselyissä tai digitaalisilla osallistumisen tavoilla. 

Yhteinen kokemus ensimmäisistä opiskelijafoorumeista oli selkeä: opiskelijoilla on paljon ajatuksia, ideoita ja näkemyksiä asuntola-arjesta. Kun heille annetaan tilaa kertoa niistä, syntyy arvokasta tietoa, joka auttaa kehittämään asumisen palveluja entistä opiskelijalähtöisemmiksi. 

Luovin asumisen palveluissa pysähdyttiin alkuvuodesta yhteisen kehittämisen äärelle, kun Oulun, Muhoksen ja Joensuun asumispalveluohjaajat kokoontuivat rakentamaan yhteistä tulevaisuuskuvaa teamsissa. Päivän tavoitteena oli kirkastaa asumispalveluiden suuntaa, vahvistaa yhteistä ymmärrystä työmme tavoitteista ja tunnistaa niitä toimintatapoja, jotka tukevat opiskelijoiden kasvua ja sujuvaa arkea myös tulevaisuudessa. 

Luovissa asumisen palveluja on kehitetty pitkään osana arjen perustoimintaa. Viime vuosien suuret muutokset ovat kuitenkin vieneet paljon huomiota ja aikaa, jolloin osa kehittämistyöstä on jäänyt vähemmälle. Siksi halusimme pysähtyä yhdessä pohtimaan, missä olemme nyt ja mihin suuntaan haluamme asumisen palveluita kehittää. 

Yhteisessä työskentelyssä tarkastelimme asumisen arkea kolmesta näkökulmasta: opiskelijan, ohjaajan ja yhteisön. Keskustelut olivat avoimia ja rakentavia, ja päivän aikana syntyi paljon oivalluksia siitä, mikä arjessa toimii jo hyvin ja missä voimme vielä kehittyä.

Työpäivän aikana käytyjen keskustelujen aikana nousi esiin paljon asioita, jotka ovat jo hyvällä mallilla ja tukevat myös tulevaisuuden tavoitteita. Tiimeissä on vahvaa osaamista, ja ohjaajat hyödyntävät työssään monipuolisesti omia vahvuuksiaan. Yhteinen tahtotila on selkeä: haluamme rakentaa opiskelijoille turvallista ja sujuvaa arkea, jossa jokainen tulee kohdatuksi. 

Päivän aikana tarkastelimme myös opiskelijoiden näkökulmia asumiseen. Opiskelijat ovat kertoneet kokemuksistaan syksyllä järjestetyissä opiskelijafoorumeissa. Näiden keskustelujen perusteella asuntola-arjen koetaan olevan turvallista ja opiskelua tukevaa. Arki näyttäytyy opiskelijoille pääosin sujuvana, ja ohjaajat koetaan mukaviksi ja helposti lähestyttäviksi. Kohtaamiset ovat opiskelijoiden mukaan turvallisia ja kannustavia, mikä luo hyvän pohjan asumiselle ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Päivän päätteeksi yhteinen näkemys oli selkeä: asumisen palveluissa on paljon vahvuuksia, joiden varaan voimme rakentaa tulevaa. Samalla henkilöstössä näkyy vahva halu kehittää toimintaa edelleen entistä opiskelijalähtöisemmäksi, yhteisöllisemmäksi ja selkeämmäksi kokonaisuudeksi. 

Yhteinen päivä tarjosi hyvän suunnan jatkotyölle. Se vahvisti yhteistyötä eri paikkakuntien välillä ja toi esiin konkreettisia teemoja, joiden parissa kehittämistyötä jatketaan. Näiden keskustelujen pohjalta asumisen palveluita lähdetään viemään eteenpäin askel kerrallaan – yhdessä.

OIVA-hankkeessa asumisen palvelujen henkilöstö ja opiskelijat työskentelevät kehittämistiimeissä yhdessä, jotta asumisen arkea voidaan kehittää entistä toimivammaksi ja osallistavammaksi.  

Asumisen palvelujen kehittäminen on yhteistä työtä. OIVA-hankkeessa tätä työtä tehdään kehittämistiimeissä, joissa asumisen palvelujen henkilöstö ja opiskelijat työskentelevät yhdessä asumisen arjen kehittämiseksi. 

Kehittämistiimit toimivat hankkeessa asiantuntijaryhminä. Tiimit koostuvat asumisen palvelujen henkilöstöstä sekä opiskelijaedustajista. Tapaamisissa tarkastellaan asumisen palvelujen arkea eri näkökulmista, jaetaan kokemuksia arjen työstä sekä suunnitellaan hankkeen tavoitteisiin liittyviä käytännön ratkaisuja. Kokonaisuus on laaja ja sisältää useita kehittämisen osa-alueita.  

Kehittämistiimin jäsenet toimivat myös tärkeänä linkkinä hankkeen ja muun työ- ja opiskelijayhteisön välillä. He vievät tietoa hankkeen etenemisestä omiin yhteisöihinsä ja tuovat samalla kehittämistyöhön tärkeitä näkökulmia ja kokemuksia. Näin voimme hyödyntää Luovissa olevaa laajaa asiantuntijuutta ja osaamista, kun hyväksi havaittuja käytäntöjä saadaan mukaan laajalla otannalla. 

Kehittämistiimeissä suunnitellaan parhaillaan esimerkiksi vertaiskehittämistä asuntoloiden välillä, jotta eri paikkakunnilla syntyneitä hyviä käytäntöjä voidaan jakaa ja hyödyntää laajemmin laadun kehittämisessä. Tarkastelemme Luovin asumispalveluita kokonaisuutena ja muodostamme palveluista selkeän ja toimivan palvelumallin.  

Tärkeä osa kehittämistyötä on myös opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen. Tätä edistetään esimerkiksi järjestämällä opiskelijafoorumeita sekä ottamalla opiskelijoita mukaan asumispalvelujen rakenteiden ja toimintatapojen suunnitteluun. 

Kehittämistiimien työ jatkuu hankkeen aikana eri teemojen parissa. Yhteisen työskentelyn tavoitteena on löytää toimivia käytäntöjä ja kehittää asumisen palveluja yhteistyössä eri paikkakuntien osaamista hyödyntäen. 

Työskentely on etenemässä vähitellen perehtymisestä konkreettisempiin kehittämistehtäviin. Tehtäväkohtaisesti muodostetut pienryhmät pulppuavat ideoita ja intoa. Hihat on nyt kääritty ja työt aloitettu!