VÖLJYSSÄ GAS – polttoainetta yksilölliseen tavoitteenasetteluun

VÖLJYSSÄ-hankkeen missiona on alusta alkaen ollut turvata Luovi Oulun erityisen ja vaativan erityisen tuen opiskelijoille opiskelijalähtöistä ja oikea-aikaista tukea opiskeluarkeen.  Hankkeen edetessä ymmärrys tällaisen valmennuksen tarpeellisuudesta on entisestään vahvistunut. Keräämässämme hankepalautteessa asia sanoitetaan seuraavasti: ”Tätä toimintaa tarvitsemme myös pysyvänä palveluna. Hienoa, että VÖLJYSSÄ antaa siihen toteutusmallin myös muille paikkakunnille.”

Hankkeessa on kehitetty valmennuskokonaisuus, jolla opiskelijan opiskeluarkea sekä opintojen tavoitteellista etenemistä tuetaan ja keskeyttämisriskiä vähennetään.  Valmennus toteutetaan yksilö- ja/tai pienryhmävalmennuksena, joissa opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti hyödynnetään valmennusrungon viiden toiminnallisen ja työelämälähtöisen sisältöalueen menetelmiä.  Sisältöalueiden menetelmät ja materiaalit sulautuvat luontevasti ammatillisen erityisoppilaitoksen osaamistavoitteisiin ja elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Yksilölliset tarpeet puolestaan kartoitetaan valmennusjakson alussa VÖLJYSSÄ GAS -menetelmän keinoin.

Mikä on GAS-menetelmä?

GAS-menetelmä (Goal Attainment Scaling) on alun perin 1960-luvulla kehitetty menetelmä mielenterveysasiakkaiden tavoitteiden asettamista ja arviointia varten (Kiresuk ja Sherman 1994), mutta sen käyttö on laajentunut myös muille kuntoutuksen ja koulutuksen alueille. GAS-menetelmä mahdollistaa asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden asettamisen yhdessä menetelmän hallitsevan ammattihenkilön kanssa. Menetelmä tuo systemaattisen tavan asettaa ja arvioida tavoitteiden toteutumista ja mahdollistaa reflektoivan näkökulman tulosten tarkasteluun.  Menetelmän avulla voidaan tarkastella tavoitteiden toteutumista tarkemmin myös standardoidun tilastollisen analyysin perustuen.

GAS on väline, jonka avulla asiakas ja moniammatillinen työryhmä määrittelevät yhdessä toiminnan tavoitteet viisiportaisella asteikolla. Tavoitteiden toteutumista voidaan tarkastella yksilö- tai ryhmätasolla.

GAS-menetelmässä hyödynnetään tavoitteen asettelussa kriteerejä, jotka määrittelevät, kuinka todennäköisesti tavoite täytetään. Kriteereistä muodostuu englanniksi kätevä muistisääntö SMART:

1. S: specific (spesifinen, määritelty, yksilöllinen)
2. M: measurable (mitattavissa oleva)
3. A: achievable (toteutettavissa ja saavutettavissa oleva)
4. R: relevant (merkityksellinen)
5. T: time bound (ajallinen, mahdollista aikatauluttaa)

Tavoitteet laaditaan suunnitellun toiminnan, tässä tapauksessa VÖLJYSSÄ-valmennuksen, alussa, ja niitä arvioidaan toiminnan aikana ja sen päättyessä. 

GAS-menetelmän soveltaminen

Suomessa Kansaneläkelaitos (KELA) on soveltanut GAS-menetelmää ansiokkaasti räätälöimällä kuntoutuksen asiakastarpeisiin ”Omat tavoitteeni”-lomakkeen. Sen käyttö mahdollistaa kuntoutumisjakson tavoitteiden laadinnan kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijöiden yhteistyönä. Omat tavoitteeni -lomake toimi myös VÖLJYSSÄ GAS -lomakkeen innoittajana. Halusimme valmennuksessamme varmistaa oman menetelmämme saavutettavuuden sekä soveltuvuuden erityisen ja vaativan erityisen tuen opiskelijoiden asiakastarpeisiin vastaavaksi. Kehittämäämme lomaketta on pilotoitu laajasti paitsi omassa valmennustyössämme myös Timantti 2 -hankkeen yhteistyöoppilaitoksissa keväällä 2021.

VÖLJYSSÄ-hanke on kouluttanut Luovi Oulun henkilökunnan menetelmän käyttöön kaksivaiheisella koulutuksella syksyn 2021 aikana. Koulutuksen ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijakouluttaja Mari Kantanen (JAMK) perehdytti osallistujat yleisellä tasolla GAS-menetelmän taustoihin, teoriaan ja sujuvaan käyttöön päivän mittaisessa webinaarissa. Tämän jälkeen järjestimme VÖLJYSSÄ GAS -perehdytyksiä, joissa osallistujat saivat selkoistetun ja notkeasti opiskelijatyöhön mukautuvan lomakeistomme käyttöönsä.

Tuoko  GAS tehokasta polttoainetta yksilöllisen tavoitteen asettelun haastavalle matkalle?

VÖLJYSSÄ-valmennuksen arkihavaintoina voimme todeta menetelmän käytön vahvistaneen opiskelijan sitoutumista tavoitteelliseen valmennukseen. Väliarvioinnin yhteydessä olemme iloksemme huomanneet myös opiskelijan ”oman äänen” voimistumisen. Opiskelijat sanoittavat tuen tarpeeseensa vastaamiseen liittyen toiveitaan entistä rohkeammin ja selkeämmin. Toisaalta menetelmän käyttö haastaa meitä ammattilaisia pohtimaan omia työtapojamme ja sitä, kuinka asiakaslähtöisesti arjessa todellisuudessa toimimme. Menetelmä on siten myös loistava ammatillisen itsereflektoinnin apuväline.

Sukula ja Vainiemi toteavat teoksessaan GAS, menetelmästä sovellukseen GAS-menetelmän käytön lisäävän myös moniammatillista yhteistyötä. Niin ikään heidän mukaansa tavoitteilla on terapeuttinen vaikutus. Omien ajatusten kiteyttäminen tavoitteeksi ja tavoitteen saavuttaminen lisäävät minäpystyvyyttä sekä positiivisen, realistisen opiskelijaidentiteetin vahvistumista. VÖLJYSSÄ-valmentajana voin väittää tämän toimivan myös ammattiroolissa: on hienoa kokea onnistumisia työssään silloin, kun  loppuarvioinnissa opiskelija toteaa VÖLJYSSÄ-valmennuksen olleen iso apu tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Lähteet:

Kiresuk TJ, Smith A, Cardillo JE, toim. Goal Attainment Scaling. Applications, theory, and measurement. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Associates, 1994.

Sukula, Kirsi, Vainiemi, Kirsi ja Laukkala, Tanja. GAS Menetelmästä sovellukseen. Kelan tutkimusosasto Helsinki 2015 ISBN (nid.) (pdf) Juvenes Print Tampere 2015.