Otsapantakamera opiskelijan ohjauksen välineenä

Testaamme ja harjoittelemme RealWear-otsapantakameran käyttöä Luovissa osana HYPPY – Hyvinvointia ja vuorovaikutteista saavutettavaa osallistumista etäopiskeluun -hanketta. RealWearin avulla opettaja ja opiskelija voivat olla reaaliaikaisessa etäyhteydessä. Opettaja näkee opiskelijalla päässä olevan otsapantakameran näkymän. Laitteessa on kameran lisäksi pieni näyttö, josta opiskelija näkee etäyhteydessä olevan opettajan videoneuvotteluohjelmalla lähettämää materiaalia. Käytämme yhteydenpitoon Microsoft Teamsia.

Tekninen toimivuus

Kiinnostavaa on ollut havaita, kuinka yhteys toimii erilaisissa tilanteissa ja paikoissa. Kameraa on käytetty esimerkiksi luontoryhmän kanssa metsässä ja kiinteistöryhmän kanssa kellaritilassa. Luovin tiloissa käytössä on langaton verkko, maastossa ja pihalla toimiessa yhteys on otettu puhelimen kautta. Luonnollisesti dataverkkojen teho vaikuttaa yhteyden laatuun. Toimivuus on pääsääntöisesti ollut työtehtävän suorittamiseen riittävän hyvä.

Kamerassa on tehokas taustamelun häivytys. Keskustelu onnistui hyvin esimerkiksi kenttäsahalla testatessa, missä melu oli kova. Joskus taustamelun häivytystä ei tarvittaisi, esimerkiksi silloin kun haluttaisiin, että kamerankäyttäjän lisäksi muidenkin puhe kuuluisi. Taustamelun vaimennusta ei kuitenkaan voi säätää pois päältä. Jos opettajakin on paikassa, jossa on paljon taustamelua, kuuluu se RealWearin käyttäjän korviin voimakkaasti.

Luontoryhmän työtehtävät vaativat usein suojakypärän ja kuulosuojainten käyttöä. Jotta RealWearin käyttö näiden kanssa yhtä aikaa onnistuu, täytyy kypärään hankkia sopivat kiinnikkeet. Näiden saatavuus on ollut heikko, olemme joutuneet odottamaan kiinnikkeiden saapumista monta viikkoa. Myöhemmin pääsemme siis testaamaan, missä määrin kuulosuojaimet vaimentavat RealWearin kuuluvuuden ja tarvitaanko kenties nappikuulokkeita.

Olemme testanneet RealWearin näyttöä vasta vähän, mutta olemme havainneet, että videot näkyvät näytössä hyvin.

Havainnot ohjaustilanteesta

Otsapantakameran käyttö vaatii jossain määrin digitaitavuutta. Kaiken kaikkiaan kokemuksemme eri opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa ovat olleet kuitenkin positiivisia, opiskelijat ovat oppineet käyttämään laitetta nopeasti. Laitetta voi käyttää äänikomennoilla tai erillisellä näppäimistöllä. Englanninkielisten äänikomentojen käyttö voi aluksi nolottaa ja niiden muistaminen voi aluksi viedä aikaa (vaikka joitain vihjeitä laite antaakin käytön myötä). Laite kuitenkin tunnistaa äänikomennot verrattain hyvin, joten ”rallienglannillakin” tulee hyvin toimeen.

Otsapantakameraa testattiin luontoryhmän opiskelijoiden tehdessä lautataapelia. Työskentely sujui parhaiten niin, että opiskelijalle annettiin ohje vaihe kerrallaan, ja työskentelyn jälkeen vaiheiden välissä opiskelijaa pyydettiin näyttämään työkohde niin, että se näkyi kokonaan tai kuvassa näkyi tarkempi osakohde.

Toinen testitilanne oli kiinteistöryhmän opiskelijan vaihtaessa ruohonleikkurin tulpan. Tämä tehtävä oli enemmän tarkkuutta vaativa, ja kamerayhteyttä vaadittiin oikeastaan koko ajan. Tämän takia oli tärkeää, että kamera on suunnattu oikein, ja vaatikin jonkin verran aikaa kertoa opiskelijalle, mihin kääntää päätä. Kun opiskelija seisoi pöydän ääressä, johon leikkuri oli nostettu huoltoa varten, haastetta aiheutti pään ja käsien korkeusero ja päätä joutui pitämään todella kumarassa. Kun opiskelija istui korkean tuolin päällä, työergonomia oli parempi ja kuvakulma tuli luontevammin katsottavaksi. Opiskelijan piti ojentaa käsiä tavanomaista kauemmas vartalosta, että toiminta näkyi kameralle.

Tavallisesti lähiopetuksessa ohjaus on monikanavaista: ohjataan sekä äänellä että näyttämällä. Kamerayhteydellä ohjatessa näyttäminen jää pois. Tässä on hyvää se, että opiskelija joutuu itse tekemään ratkaisuja ja hakemaan niitä ilman, että opettaja näyttää. Tilanne siis imitoi itsenäistä työskentelyä. Opiskelija joutuu myös keskittymään enemmän, jolloin oppimista varmasti tapahtuu helpommin. Kummassakin esimerkkitapauksessa opiskelijat suhtautuivat RealWearin käyttöön luontevasti ja jaksoivat kärsivällisesti kuunnella ohjeita ja kameransuuntaustoiveita. Opiskelijat kysyivät rohkeasti neuvoja ja mielipiteitä sekä huolehtivat siitä, näkyykö työskentely opettajalle.

Olemme testanneet vasta vähän sitä, että kameran käyttäjälle jaetaan materiaalia näyttöön. Sen olemme kuitenkin ehtineet jo huomata, että opetusmateriaalia tehdessä ohjeisiin kannattaa valita iso fontti ja että nettiselaimen zoomaus kannattaa olla vähintään 150 %. Näyttöä jakaessa vain yksi toiminto on mahdollinen kerrallaan: näytönjako tai kamera, ei molemmat yhtäaikaisesti. Ei voi siis tehdä niin, että opettaja tai ohjaaja jakaa näyttöä ja näyttää ohjetta ja samaan aikaan näkisi opiskelijan kameranäkymän.