Feissarina täsmätyön puolesta

Parin viime vuoden aikana suuri osa tapaamisistamme on suoritettu verkon välityksellä, ja työelämän yhteistyöhön houkutteleminen on jäänyt vaille oikeita kohtaamisia, käden puristuksia ja maljojen kilistelyjä. Mutta tänä syksynä oli aika kilistellä: saimme kanssamme Pyhäjärven laineille lähes 100 kumppania työelämästä.

Kartoitamme työpaikkojen tarpeita ja levitämme tietoutta ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista ja opiskelijoidemme potentiaalista TYRSKY – Työelämän rajapinta koulutuksen kehittämisen ytimessä -hankkeessa. Sisävesiristeilymme Pyhäjärvellä oli ehdottomasti paras verkostoitumisen paikka koko kaksi vuotta kestäneen hankkeemme aikana.

Sää suosi ja lopulta koronakaan ei ollut esteenä kasvotusten tapaamiselle. Saimme kerralla markkinoitua täsmätyötä, tehtyä työelämäyhteistyöhön liittyvän kyselyn sekä verkostoiduttua omien ja hankekumppanien kutsumien verkostojen kanssa. Risteilyltä kukaan ei päässyt livahtamaan pois kesken kaiken vaan olimme läsnä saman ajan – kohtaamiset olivat väistämättömiä.

Ajatus täsmätyöstä itämään siemen kerrallaan

Yhteisenä tavoitteena ja teemana meillä ammatillisilla erityisoppilaitoksilla oli lähestyä uusia kontakteja täsmätyön teemoin. Keskustelun avaaminen kävi jopa hieman humoristisesti ekologisten siemenkorttien avustuksella. Kortissa oli täsmätyöstä ja palkkauksen tukiasioista kertova kuva ja sen sisällä kesäkukkien siemeniä. Mainio idea ja helppo tapa saada tilaa ehkä uudellekin aiheelle: ”Oletteko jo kuulleet täsmätyöstä? Onko palkkauksen tuet teille tuttuja? Miten voimme olla avuksi juuri teille?”

Vaikka siemenkortit helpottivat uusien ihmisten lähestymistä, teki helle korttien jakamisen hieman haasteelliseksi.  Kuuma ja kostea keli alkoi selvästi pehmentämään tuotettamme ja ekosysteemi käynnistymään. Siinä kosteudessa lähes biomassaksi muuttuneet kortit tekivät kuitenkin tehtävänsä ja saivat keskustelun täsmätyöstä käyntiin.

Palkkauksen tukiasioista tarvitaan lisää tietoa

TYRSKY-hankkeen alkumetreillä yrittäjille ja muille kumppaneille teettämämme kyselyn vastausprosentti jäi ohueksi, joten risteilyn tavoitteena oli myös lisävastausten saaminen. Vastauksia kertyi yli 40 kappaletta, ja siinä samalla verkostoiduin yhtä monen kutsuvieraan kanssa.

Pikaisen tuloskatsauksen perusteella voisi todeta, että meillä on vielä tehtävää erityisen tuen osaajien palkkauksen suhteen. Osa vastaajista ei ollut valmiita palkkaamaan täsmätyökykyisiä. Osa oli sitä mieltä, että heiltä ei löydy sopivia työtehtäviä, mutta useammat olivat huolissaan siitä, ettei heillä ole resursseja ohjauksen järjestämiseen. Monissa työpaikoissa on kyllä tarjota työtehtäviä, mutta ohjauksen määrä ja toteutus huolestuttaa: pystymmekö tarjoamaan riittävän tuen työn tekemisen mahdollistamiselle? Näissä tapauksissa on kaivettava esiin työolosuhteiden järjestelytuki ja kerrottava siitä enemmän.

Tietoisuutta palkkauksen tukiasioista tarvitaan siis lisää ja oppilaitosten toimijoiden on hyvä viedä tätä viestiä työpaikoille aina kohteissa käydessään. Työpaikoilla on hyvä keskustella miten eri osapuolet näkevät sen, onko sopivaa työtä tarjolla vai ei. On myös tärkeää pohtia yhdessä, mikä työmäärä on kullekin riittävä ja millaiset työtehtävät ovat omiaan siihen, että työntekijä on tyytyväinen ja tuntee pääsevänsä mukaan yhteiskunnan pyörittämiseen.

Mikä parasta, kumppanuusristeilyllä meitä yhdisti muukin kuin lämmin keli: kaikilla oli selkeästi positiivinen mieli ja vastaanottava maaperä yhteiselle tekemiselle. Kaikin puolin onnistunut risteily – ukkosmyräkkä saavutti meidät vasta tunti rantautumisen jälkeen. Täydellistä!