Usein kotiolot vaikuttavat oleellisesti siihen, ajautuuko nuori rikollisuuden pariin. Jos perheessä ja kotona on huono-osaisuutta ja kasautuneita ongelmia, nuorella on suurempi todennäköisyys ajautua myös itse ongelmiin. Aina näin ei kuitenkaan ole. Joskus herkässä iässä riittää, että nuori joutuu väärään seuraan tai kaveriporukkaan, jossa vaikkapa yllytetään toisia tekemään ilkivaltaa. Taustalla voi myös olla tylsyyden täyttämistä toiminnalla. Yhtä lailla nuoren ongelmien taustasyinä voivat olla jännitys ja tekemisen puute, mutta myös pahan olon purkaminen.

Käytöshäiriöt nuorilla ovat lisääntyneet. Käytöshäiriöiden yleisin oire on uhmakas, aggressiivinen käytös. Ympäristö vaikuttaa ihmisen käytökseen ja siihen, miten tilanne lähtee eskaloitumaan tai ratkeamaan. Käytöshäiriöihin vaikuttavat niin ikään neurobiologiset tekijät ja genetiikka. Nuoren temperamentti, turvallisuuden tunne, herkkyys ympäristön ärsykkeisiin ja vaikkapa kodin vallitsevat olosuhteet vaikuttavat kaikki nuoren kuormittumiseen ja tapaan vastata ympäristöönsä.

Riskikäyttäytyminen voi olla havaittavissa jo nuorella lapsella. Lapset, jotka käyttäytyvät aggressiivisesti käyttäytyvät todennäköisesti näin myös aikuisena, ellei siihen puututa.

Nuorilla, jotka käyttäytyvät meidän aikuisten näkökulmasta ongelmallisesti, on usein traumataustaa tai huonoja kotioloja. Aikuisten vaihtuminen ja rankaiseva käytös lisäävät usein ongelmakäyttäytymistä. On totta, että tuhoava käyttäytyminen pitää estää välittömästi.

Myös kiusaaminen on rikollisuutta. Koulukiusaamista voidaan pitää vähättelevänä terminä. Kun poliisille kerrotaan koulussa tapahtuneen kiusaamisen kulusta, luokittelee poliisi usein tapahtuneen suoraan pahoinpitelyksi.

Ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää, että toiminta on johdonmukaista. Seuraamukset on oltava tiedossa etukäteen. Ajattelu ei saa olla rangaistuskeskeistä, vaan nuorelle johdonmukaista ja ennakoitavaa. Nuoren tulee tietää mitä hänen tekemistään valinnoista seuraa. Nuoret, joiden ongelmat kasaantuvat, ovat tottuneet aikuisilta saamaansa huonoon palautteeseen. Kasvattavassa roolissa onkin tärkeää muistaa antaa hyvää palautetta herkästi. Pedagogisen osaamisen kehittämisen ohella myös me aikuiset tarvitsemme tunne- ja vuorovaikutustaitoja nuorten kanssa.

Tinja Pärnänen
yhteisöohjaaja
Ammattiopisto Luovi