Oikeanlaisesta levosta hyvinvointia työhön ja opiskeluun
Mitäpä, jos hetken hidastaisit ja jäisit kuulostelemaan tunteitasi ja tuntemuksiasi, mielen ja kehon viestejä juuri sinulle? Pysähtyisit. Rauhoittuisit. Jättäisit älylaitteet sivuun. Lähtisit pohtimaan, mistä päänsärky, niskakipu, ärtymys tai keskittymisen vaikeudet johtuvat. Miksi viikonloppu tuntuu jäävän lyhyeksi ja lomalla ei saa palauduttua? Uskallatko? Uskallatko avata kehosi lähettämän viestin?
Kun tunnet olevasi väsynyt ja kuormittunut, koet todennäköisesti tarvitsevasi enemmän unta. Hyvien yöunien merkitystä ei tietenkään voi väheksyä, mutta oletko miettinyt, mitä muuta palautumista ja lepoa kehosi tarvitsee? Yhdysvaltalainen sisätautien erikoislääkäri Saundra Dalton-Smith (2017) jakaa levon seitsemään eri osa-alueeseen fyysiseen, psyykkiseen, emotionaaliseen, henkiseen, sosiaaliseen, sensoriseen ja luovaan lepoon.
Levon useat osa-alueet
Fyysinen lepo sisältää riittävän unen ja torkut, mutta myös muuta fyysistä palautumista kuten rauhallista liikuntaa, rentoutumista ja hengitysharjoituksia. Psyykkistä kuormittumista aiheuttavat erityisesti epäselvät tilanteet, konfliktit, pitkittynyt kiire, multitasking ja tietotulva. Psyykkisessä levossa ajatukset ja mieli irrotetaan arjesta ja kaikesta, mikä liittyy päivittäisiin velvollisuuksiin.
Sensorinen eli aistien lepo tarkoittaa lepoa kuormittavista aistiärsykkeistä esimerkiksi älylaitteiden piippaavista ilmoituksista, näyttöjen sinisenä hohkaavasta valosta, taustahälystä, puheensorinasta, voimakkaista keinovaloista ja hektisyydestä.
Emotionaalista kuormitusta syntyy silloin, kun kuormitumme muiden tunteista tai emme pysty näyttämään omia tunteitamme. Emotionaalista kuormittumista lisäävät myös jatkuva toisten miellyttäminen, turvattomuuden tunne sekä omien tunteiden sivuuttaminen. Emotionaalinen lepo tarkoittaa toisin sanoen sitä, että tunnistat omia tunteita ja tarpeita ja vastaat niihin. Emotionaalista lepoa on myös se, että asetat ja kunnioitat omia rajoja.
Sosiaaliset kohtaamiset ja vuorovaikutustilanteet lisäävät sosiaalista kuormittumista. Sosiaalinen kuormittuminen liittyy olennaisesti myös muihin osa-alueisiin erityisesti emotionaaliseen kuormittumiseen. Sosiaalista lepoa on se, että otat hetken aikaa vain itsellesi. Toisaalta sosiaalista lepoa on myös se, että hakeudut ystäviesi, turvallisten, voimavarojasi lisäävien ihmisten seuraan.
Henkistä kuormittumista syntyy, kun joutuu kohtaamaan ja sietämään merkityksettömyyttä, ulkopuolisuuden kokemusta tai välinpitämättömyyttä. Henkistä lepoa voi tietoisesti hakea itselleen merkityksellisistä ihmisistä ja asioista esimerkiksi hiljentymällä, luonnossa liikkumisella tai meditoimalla.
Niin työelämässä kuin muussa elämässämmekin käytämme koko ajan luovia ratkaisua, suunnitelmia ja ideoita. Turhautumisen ja kiireen keskellä tarvitsemme myös luovia taukoja! Luovaa lepoa on kaikki sellainen tekeminen, joka irrottaa meidät arjesta ja meneillään olevista tehtävistä. Luovaa lepoa on esimerkiksi maalaaminen, musiikin kuuntelu, elokuvien katselu, kirjoittaminen tai lumoutuminen vaikkapa taiteesta.
Syy siihen, miksi pitkät yöunet ja sohvapäikkärit eivät välttämättä tuokaan meille tarvitsemaamme virtaa, taitaa olla juuri tässä: fyysinen lepo on vain yksi levon osa-alue. Rohkaisenkin sinua vastaanottamaan mielesi ja kehosi viestit ja tutkailemaan sitä, millaista lepoa ja palautumista tarvitset juuri nyt.
Lepoa ja palautumisen hetkiä joulunaikaan toivottaa:
Hanna Komulainen
hankepäällikkö
Tunturi – Tunne- ja turvataidot osaksi työelämätaitoja
Lähde: Dalton-Smith S. (2017) Sacret Rest – Recover Your Life, Renew Your Energy, Restore Your Sanity ja Saundra Dalton-Smith: The real reason why we are tired and what to do about it | TED Talk (linkki avautuu uuteen välilehteen)