Ongelmallisesti käyttäytyvät nuoret ovat usein kokeneet aikuisilta huonoa käytöstä jo hyvin nuoresta iästä lähtien. He ovat usein törmänneet sellaiseen kohteluun, mihin kenenkään lapsen ei pitäisi törmätä. Meidän tehtävämme kohtaamisen ammattilaisina on ymmärtää, että ongelmallinen käytös on oirehdintaa jostain muusta.

Jokainen nuori ja lapsi haluaa, että hänestä huolehditaan. Kun nuori kokee itsensä jatkuvasti torjutuksi aikuisten toimesta, johtaa se pahimmillaan hyväksynnän hakemiseen jengeistä. Rikollisuuteen ajautumisen taustalla voi aluksi olla yksinkertaisesti nuoren keino kuulua porukkaan. Nuori haluaa apua, tukea, kannustusta ja positiivista palautetta.

Jokainen nuori haluaa saada huomiota. Nuorella ei aina ole kokemusta siitä kuinka edes hakea huomiota hyvällä. Vastaavissa tilanteissa keskiössä on positiivinen vahvistaminen pienistäkin asioista rankaisukierteen sijasta.

Oppilaitoksessa työskennellessämme tehtävänämme on omalla kohdallamme miettiä, kuinka minä edistän turvallista oppimisympäristöä opiskelijoille? Ennaltaehkäisevässä, osallisuutta edistävässä työssä pidämme mielessämme hyvät dialogisäännöt: kuuntele, arvosta, odota ja puhu suoraan sydämestä. Aggressiivisen käytöksen taustalla on usein puutteelliset vuorovaikutus- ja tunnetaidot. Omalla esimerkillämme voimme olla nuoren muutoksessa mukana.

Yhteisötasolla tarvitsemme selkeät tavat, joilla nuorten jengiytymiseen ja rikollisuuteen tulee puuttua. On tärkeää, että koko työyhteisö sitoutuu puuttumisen tapoihin. Aikuisella on vastuu pysäyttää ja puuttua rikollisuuteen. Kukaan aikuinenkaan ei saa jäädä yksin. Ammattiin opiskelevien jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäiseminen Pohjois-Karjalassa -hanke kehittää moniammatillisen yhteistyön toimintamallin, jossa varhainen puuttuminen ongelmiin voi olla ehkäisemässä ammattiin opiskelevien jengiytymistä ja rikollisuutta Pohjois-Karjalan alueella.

Tinja Pärnänen
yhteisöohjaaja
Ammattiopisto Luovi