BitTheSpectrum

BitTheSpectrum-hankkeessa lisätyn todellisuuden (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) avulla voidaan tukea autismin kirjolla olevien opiskelijoiden toiminnanohjausta. Kyseessä on kolmivuotinen hanke ammatillisessa opetuksessa ja koulutuksessa. Rahoittajana on Euroopan Unionin Erasmus + -ohjelma. 2021-1-DE02-KA220-VET-000033091. Hankkeen toimijat tulevat viidestä eri organisaatioista Saksasta, Italiasta, Espanjasta ja Suomesta.

1. Lisätään autismin kirjolla olevien opiskelijoille suunnatun koulutuksen laatua.
2. Tarjotaan tarkoituksenmukaisia uudenaikaisia työkaluja (AR/VR) opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä muulle henkilöstölle.
3. Kehitetään autismin kirjolla olevien henkilöiden oppimisprosessin laatua, arkielämäntaitojen, sosiaalisten ja tunnetaitojen osalta.
4. Lisätään ammatillisen erityisopetuksen laatua hankkeeseen osallistuvien maissa.
5. Lisätään eurooppalaisten koulutuksen ja teknologiatoimijoiden yhteistyötä.

• Avoin verkkokoulutus lisätystä todellisuudesta (AR) ja virtuaalitodellisuudesta (VR) autisminkirjon opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Koulutuksen kohderyhmänä on ammatillisen erityisopetuksen toimijat
• Mallin ja metodologian kehittäminen, jonka avulla luodaan AR- ja VR-harjoituksia autismin kirjolla oleville henkilöille. Lähestymistapana on Human Centered Design.
• Kehitetään 20 AR-harjoitetta, joilla on tavoitteena tukea autismin kirjolla olevien opiskelijoiden toimintakykyä, arkielämäntaitoja, sosiaalisia sekä tunnetaitoja.
• Kehitetään kahdeksan VR-harjoitetta, joilla tuetaan autismin kirjolla olevia opiskelijoita. Tutkitaan toteutettujen harjoitusten vaikutuksia autismin kirjolla olevien opiskelijoiden parissa.
• Kuusi kansainvälistä kokousta ja viisi eri toimijoita yhdistävää tapaamista.

• Otto-von-Guericke Yliopisto, hankkeen koordinoija, Saksa
• 3DBear, Suomi
• SkillsDivers, Espanja
• Irsei, Italia
• Luovi

Autismi on synnynnäinen ja koko elämän mittainen tila, joka ilmenee hyvin yksilöllisesti ja sen aiheuttamat toimintarajoitteet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Jotkut pystyvät elämään hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea läpi elämänsä.

Autismissa ihmisen tuen tarve monesti muuttuu iän, elämäntilanteen, tukitoimien tai lähipiirin tuen vaikutuksesta. Autismi ei johdu toimimattomasta vanhemmuudesta, huonosta kasvatuksesta tai muusta vastaavasta tekijästä, vaan sillä on sekä geneettistä että fysiologista taustaa.

Sana ”autismikirjo” kuvaa autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja toimintakyvyn vaihtelua. Onkin sanottu, että jos olet tavannut yhden autismikirjon ihmisen, niin olet tavannut vain yhden autismikirjon ihmisen.

Autismikirjolla olevilla ihmisillä on havaittavissa yhteisiä, tunnistettavia ydinpiirteitä, jotka ilmenevät kuitenkin hyvin yksilöllisesti ja niiden vaikutus ihmisen toimintakykyyn on myös yksilöllistä. Yhteisiä ydinpiirteitä:

• Vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä, etenkin vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa.
• Aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta poikkeavaa.
• Vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa.
• Poikkeavan voimakas hermoston kuormittuminen ja stressitason nousu.
• Autismiin liittyy paljon vahvuuksia ja voimavaroja. Tällaisia ovat muun muassa hyvä keskittymiskyky ja kyky havaita yksityiskohtia sekä ratkaista monimutkaisiakin ongelmia ja hyvä oikeudentaju. Lähde: Autismiliitto

Avoimen verkkokurssin avulla voit tutustua tieto- ja viestintätekniikkaan erityisopetuksessa.

Avoimen verkkokurssin sisällöt ovat TVT, erityisopetus ja autismi, AR- ja VR-harjoitusten ihmiskeskeinen suunnittelu sekä mitä on laajennettu todellisuus. Tälle sivulle lisätään linkki avoimeen kurssimateriaaliin sen valmistuttua.

VR eli virtuaalitodellisuus (virtual reality) on ohjelmallisesti tuotettu ympäristö, jossa seikkaillaan, tehdään tehtäviä tai tutkitaan ympäristöä muutoin. Taustakuvana tai -ympäristönä voi olla esimerkiksi 360-kuva aidosta ympäristöstä.

Hankkeessa VRää käytetään esimerkiksi bussilla matkustamisen harjoittelussa.

AR eli Augmented Reality eli lisätty todellisuus. AR:ssä yhdistetään todellinen ja virtuaalinen maailma. AR pohjautuu siihen, että todellista maailmaa rikastetaan käyttäen siihen käyttöön suunniteltuja laseja tai puhelinta kameran avulla.

Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on suosioon noussut Pokemon Go-peli. Voit katsoa ympäristöä puhelimen läpi ja näytössä kuvaan lisätään virtuaalisia elementtejä todellisen näkymän pintaan. Hankkeessa ARää kokeillaan vuorovaikutuksen tukemisessa ja tunteiden tunnistamisessa.

VR- ja AR sisällöt toteutetaan HCDM human centered design -mallin mukaan. Se toteutuu seuraavasti:

1. Kiinnostus: Henkilö on kiinnostunut AR- tai VR -teknologian menetelmistä oppimisen tukemiseksi
2. Suunnittelu: Määritele oppimistehtävän konkreettinen sisältösuunnitelma.
   a. Ideoi. Määrittele tarve ja ota mukaan oppijat ideointiin. Käytä aktivoivia menetelmiä opiskelijoiden näkökulmien keräämiseksi.
   b. Kehitä. Tee ideasta johdonmukaisempi suunnitelma. Mieti myös miten oppimisaiheesta saa mielenkiintoisen ja helppokäyttöisen.
   c. Toteuta prototyyppi. Tee sisältö valitsemallasi teknologialla (AR tai VR), toteuttaen suunnitelmasi ja kokeillen teknologiaa.
   d. Testaa. Testaa prototyyppiä muutaman oppijan kanssa ja kerää lyhyt palaute.
3. Toteutus
   Muokkaa prototyypistä varsinainen oppimistehtävä
4. Validointi, vahvistus
   Käytä oppimispeliä, jatka jatkuvan palautteen keräämistä ja kehitä sisältöä

Oppimispelejä ja niiden tavoitteellisuutta oppijoille arvioitiin opiskelijoiden ja peliä havainnoivien taholta. Arvioinnin indikaattoreiksi eli mittareiksi valittiin pelaamisen tavoitteille ja kohderyhmälle hyödylliset tekijät.

Ensimmäiset mittarit valittiin hyödyntämällä toimintakyvyn arviointimenetelmiä, joiden taustalla vaikuttavat toiminnanohjauksen teoriat. Toimintakykyä arvioiviksi tekijöiksi valittiin toimintakyky, kyky pelata itsenäisesti, oma-aloitteisuus, onko pelissä oppijalle erityisen haastavia tai helppoja osioita, kiinnostus, motivaatio, pysyykö oppija kiinnostuneena sekä muutamia motoriikan, kognition ja vuorovaikutustaitojen tekijöitä.

Hankkeen edetessä indikaattoreita täsmennettiin arvioimaan sosiaalisia taitoja, jossa käytettiin

Bellinin ja Hopfin (2007) kehittämää Autism Social Skills Profile (ASSP) -mittaria. ASSP on laajalti tunnustettu väline, joka on suunniteltu arvioimaan sosiaalista toimintakykyä autismin kirjon lapsilla ja nuorilla. Se mittaa sosiaalisia taitoja kolmella alueella: Sosiaalinen vastavuoroisuus, sosiaalinen osallistuminen/välttäminen ja haitallinen sosiaalinen käyttäytyminen. Lisäksi käytettiin strukturoitua opettajan havainnointilomaketta, jolla dokumentoitiin oppijoiden käyttäytymistä, sitoutumisen tasoa ja vuorovaikutustapoja VR-istuntojen aikana, kolmen alueen arvioinnissa: Kiinnostus, joka sisälsi innostuksen ja uteliaisuuden VR-harjoituksia kohtaan, motivaatio, joka arvioi oppijoiden sinnikkyyttä ja halukkuutta selviytyä haasteista, ja elämänlaatu, joka mittasi oppijoiden kykyä olla tehokkaasti vuorovaikutuksessa VR-ympäristössä.

Voit tehdä AR-harjoituksia tutustumalla ensin 3DBear-sovelluksen perustoimintoihin. Kun sinulla on käsitys sovelluksen ominaisuuksista, suunnittele sellainen tavoitteellinen harjoitus, jossa voit hyödyntää sovelluksessa olevia 3D-mallikuvia. Testaa tekemääsi harjoitusta ja muokkaa tarvittaessa. Jaa harjoitusta kollegoillesi, organisaatiosi käyttöön tai julkisesti, että siitä on iloa ja hyötyä mahdollisimman monelle.

14 hankkeessa tuotettua AR-harjoitusta.

VR-harjoituksen tekeminen kannattaa aloittaa miettimällä tavoite ja käyttökohde tarkkaan, koska harjoituksen tekeminen vaatii aikaa. Tee suunnitelma jollekin muokattavalle alustalle (esim. Word, Excel, Flinga). Suunnitelman tekemiseen menee aikaa usein muutamista tunneista päiviin, riippuen harjoituksen laajuudesta. Tee kuvaussuunnitelma. Mieti, millaisia kuvia, 360-kuvia ja videoita tarvitset ja mieti sekä kirjoita niihin liittyvät tekstit. Sovi kuvauspaikka ja -aika ja kuvauksessa mahdollisesti tarvittavat henkilöt. Toteuta kuvaukset. Tee kuvista ja teksteistä harjoitus ohjelmalla, jota voit käyttää myös VR-laseilla. Ohjelma voi olla esimerkiksi WondaVR ja Thinglink. Testaa tekemääsi harjoitusta ja muokkaa tarvittaessa. Jaa harjoitusta kollegoillesi, organisaatiosi käyttöön tai julkisesti, että siitä on iloa ja hyötyä mahdollisimman monelle.

Hankkeessa on toteutettu kahdeksan VR-harjoitusta, joista neljä suomenkielistä.

Oppimispelien aiheet ovat myöhästyminen työpaikalta tai koulusta, bussilla matkustaminen, pikaruokalassa asioiminen ja rauhoittuminen, kun olo on levoton.

Muissa hanketoimijamaissa toteutettiin painokoneen käyttö t-paitojen tekemisessä (Italia), työhaastattelu (Saksa), keittiössä toimiminen (Italia) ja arjen aikatauluttaminen (Espanja).

VR-laseilla: VR-lasien nettisivunäkymässä osoiteriville wvr.li, koodi 268-5581

• Bussilla matkustamisen harjoittelu

VR-lasien nettisivunäkymässä osoiteriville wvr.li  ja laita koodi: 704-5281

Tietokoneella sisältö löytyy tällä linkillä: https://wvr.li/8lvrt1.

• Pikaruokalassa asioimisen harjoittelu

Tietokoneella: https://wvr.li/zhpo71

VR-laseilla: VR-lasien nettisivunäkymässä osoiteriville wvr.li, koodi 715-1541

• Myöhästyminen koulusta tai työstä

Tietokoneella: https://wvr.li/2ibnh1

VR-laseilla: VR-lasien nettisivunäkymässä osoiteriville wvr.li, koodi 684-4301

• Rauhoittuminen, jos esimerkiksi koulussa on kovin rauhaton olo

Tietokoneella: https://wvr.li/wmlgg1

Kaikki hankkeen materiaalit löytyvät hankkeen EU-sivustolta.