Järki – Järjestöyhteistyön ja kotikansainvälisyyden kehittäminen

Joulukuussa 2025 Luovi Joensuun Karsikon kampuksen valtasi lämmin mieli ja jouluinen tunnelma tuoksuineen, äänineen ja sävyineen, kun toteutimme yhdessä Luovin joulukylä -tapahtuman.

Projekti käynnistyi jo elokuussa ja järjestelyihin ehti syksyn mittaan osallistua toimijoita eri aloilta ja koulutusohjelmista, kun pohdimme ja suunnittelimme yhdessä ohjelmaa, tilojen käyttöä, markkinointia, tapahtuman aikataulua, turvallisuutta, somistusta ja mukaan pyydettäviä yhteistyötahoja ja kumppaneita.

Panoksensa päivän toteuttamiseksi pääsivät antamaan niin TUVA:t, TELMA:t, kuin ammatilliset perustutkinnotkin. 14 Nuorta yrittäjää toteutti yritysideoitaan joko valmistamalla myyjäisiin jouluisia tuotteita, leipomalla kahvilaan tarjottavia ja ideoimalla lahjapaketteihin aineettomia lahjoja, opiskelijatyötunteja, joihin oli mahdollista ostaa lahjakortteja. Voi niitä iloisia ilmeitä ja silmien säihkettä, kun itse askarrellut kortit ja kynttilät tekivät kauppansa.

Mukaan saimme mukavan kattauksen paikallisia yhdistyksiä sekä pienyrityksiä. Lämmin kiitos kaikille!

• Divine Forest
• Joensuun seudun erilaiset oppijat JOSE ry
• Joensuun evankelisluterilainen seurakunta
• Joensuun nuorisoverstas ry
• Joensuun Pelastakaa lapset ry
• Joulupuu – keräys
• Karjalaiset Taitajat, Kivimiloma.
• Karjalanruusu M. Halonen.
• Karsikon asukasyhdistys ry
• Katariinan luomutila
• MIELI Joensuun mielenterveys ry
• Pohjois-Karjalan kennelpiiri – kaverikoiratoiminta
• Pohjois-Karjalan mielenterveyden tuki ry
• Vaarakirjastot
• Vesivek Oy
• Osaamista ja työvoimaa kiertotalouteen- hanke

Koska kuvat kertovat enemmän kuin sanat, ohessa videomuotoinen kuvakooste tapahtumasta. Kuvakoosteessa näkyy muun muassa tilaisuudessa mukana olleita toimijoita, myyntipöytiä myyjineen, ihmisiä tonttulakit päässään, joulupukki, ihmisiä soittamassa ja laulamassa, jouluisiin varusteisiin puettuja poneja, kaverikoira sekä yleisöä katsomossa. Luovin joulukylän väki kiittää lämpimästi kaikkia mukana olleita ja toivottaa oikein ihanaa ja rentouttavaa joulunaikaa.

Yrittäjyyskasvatus, eli yrittäjyyteen liittyvien tietojen, taitojen ja valmiuksien harjoittelemainen on osa Luovissa oppimista. On tärkeää, että henkilökunnalla on ajan tasainen tieto muun muassa yrittäjyydestä ja yrittäjille suunnatuista palveluista.  

Saimme syksyllä vieraaksemme Business Joensuun yritysvalmentajat Heli Saarion ja Lasse Immosen. Business Joensuu tarjoaa käytännön tukea ja asian tuntemusta yrittäjyyden eri vaiheisiin ja haasteisiin. Helin ja Lassen pitämässä infossa käytiin läpi perusasioita, joita jokaisen yrittäjäksi aikovan on tärkeä tietää. 

Aihe herätti henkilökunnassa ajatuksia ja keskustelua muun muassa sisäisen yrittäjyyden merkityksestä. 

Yrittäjyyskasvatuksella ei tarkoiteta sitä, että jokaisesta tulisi yrittäjä. Yrittäjyysvalmiuksilla tarkoitetaan tiedon ja taidon lisäksi asennetta. 

Opetushallituksen sivulla yrittäjämäisiksi valmiuksiksi on listattu: 

• mahdollisuuksien havainnointi ja hahmottaminen sekä niihin tarttuminen 
• luovuus 
• aloitteellisuus 
• tavoitteellisuus 
• kyky muuttaa ideat toiminnaksi 
• omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen 
• sisukkuus 
• vastuunottaminen 
• rohkeus 
• kyky ymmärtää, tunnistaa ja hallita riskejä 
• kyky tehdä päätöksiä 
• epävarmuuden ja pettymysten sietokyky 
• kyky ymmärtää taloutta ja sen toimintaa. 

Opetushallituksen nettisivu: Mitä on yrittäjyyskasvatus? (23.12.2025)

Näitä valmiuksia me kaikki tarvitsemme muuttuvassa yhteiskunnassa, niin työssä, kuin elämässä. 

Lokakuussa vietimme Karsikossa kansainvälisyyspäivää, joka huipentui rentoon ja hauskaan karaokeiltaan. Iltatapahtuman järjestämisessä mukanamme oli Jomonin (Joensuun seudun Monikulttuurisuus yhdistys) sekä Tukiliiton Kohtaa mut-ryhmä. Tapahtuma oli avoin kaikenlaisille ihmisille. 

Aamupäivällä kuulimme opiskelijoiden ja henkilökunnan ”matkakertomuksia” liikkuvuusjaksoilta.  

Lounaaksi oppimisravintolamme Pisara tarjoili makuja ympäri maailman.  

Iltapäivällä Riverian kansainvälinen hoiva-avustajien ryhmä opettajansa Sari Vepsäläisen johdolla tutustuttivat meitä omiin kulttuureihinsa. Joensuun English Speakers Club piti toiminnallisia englanninkielisiä workshopeja hauskan ja luovan toiminnan parissa. 

Karaokeillan ohjelma piti sisällään muun muassa luovantoiminnan pisteitä, pientä purtavaa, arpajaiset, Kahoot-visailua ja SpeedFriendingia. Karaoke-esitykset raikuivat useammalla eri kielellä.  

Kun kohtaa ihmisiä eri kulttuureista, oppii näkemään asioita uusista näkökulmista, ymmärrys lisääntyy ja ennakkoluulot vähenevät. Vieraskielinen vuorovaikutus parantaa kielitaitoa. On myös tärkeää, että muualta Suomeen tulleilla on mahdollisuus harjoitella suomen kieltä mukavan toiminnan parissa ja tutustua suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriin. 

Kevään aikana vierailimme hankkeen tiimoilta Lieksan Riverialla ja saimme vieraita Karelia AMK:n kansainvälisyystiimistä.

Riveria Lieksa

Lieksassa pääsimme tutustumaan Brahea-kampuksella maahanmuuttaja koulutuksiin ja opiskelijoihin. Eniten muualta tulleita opiskelijoita oli ravintola-, lähihoitaja- sekä automaatiotekniikan aloilla. Lisäksi Lieksan Riverialla järjestetään MAMA-koulutusta, jonka yhtenä tavoitteena on suomen kielen taidon vahvistamin. MAMA- koulutukseen opiskelijat ohjautuvat TE-palveluiden kautta. Työllistymisen kannalta kielen oppiminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Opiskelijoita Lieksaan oli saapunut useista Aasian ja Afrikan maista, sekä Ukrainalta ja Venäjältä. Yhteistä kaikille opiskelijoille on positiivinen ja ahkera asennoituminen opiskelua kohtaan. Moni on valmistellut Suomeen tuloa pitkään ja heillä on halu suorittaa opinnot huolella loppuun. Opiskelijat kokivat, että heidät on otettu Lieksassa hyvin vastaan. Ja jos vain työpaikka Lieksasta opintojen päätyttyä löytyisi, olisivat he valmiit jäämään myös asumaan alueelle.

Kuten muuallakin, myös Pohjois-Karjalassa väestörakenne on tulevien vuosien aikana muuttumassa niin, että tietyillä aloilla tulee olemaan työvoimapulaa. Olisikin tärkeää, että maahanmuuttajat voisivat täyttää työvoimapulaa näillä aloilla.

Lieksassa kiinnostusta heräsi muun muassa tapahtumayhteistyöhön Luovin kanssa. Muualta tulleet opiskelijat voisivat tuoda omaa kulttuuriaan tutuksi esimerkiksi musiikkiesityksin.

Karelia Joensuu

Karelia ammattikorkeakoulun kansainvälisyystiimi kävi vierailulla Joensuun kampuksella. Karelian 4340:stä opiskelijasta 630 on muualta tulleita. Eniten opiskelijoita on saapunut Intiasta, Nepalista, Bangladeshista, Pakistanista ja Sri Lankasta. Kareliassa englannin kielellä voi opiskella kolmessa eri koulutuksessa (insinöörikoulutukset (ict ja tuotantotalous), International Business College sekä kielituettu sairaanhoitajakoulutus).

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi on Kareliassa käynnissä hankkeita, kuten TalentHub, POKA International sekä WINK (Working in North Carelia). Lisäksi Kareliassa on kokeiltu niin sanottua tandem- mallia, jossa kansainvälisen opiskelijan työparina työelämässä oppimisissa on suomenkielinen opiskelija.

Tavoitteena olisi, että 75 prosenttia valmistuneista kv-opiskelijoista jäisi töihin maakuntaan. Tällä hetkellä työllistyneiden määrä on 50% valmistuneista opiskelijoista.

Rahoittaakseen opiskelun ja asumisen Suomessa, kansainväliset opiskelijat tekevät ahkerasti töitä koulupäivien ulkopuolella. Moni toimii esimerkiksi kevytyrittäjänä ravintola-alalla. Muutamat Luovin henkilökunnasta testasivatkin kesäkuussa Karelian kv-opiskelijoiden lounaspalveluita tilaamalla Sri Lankalaista ruokaa ja näin tutustumalla kansainvälisiin makuihin.

Yhteistyötä jatkossa Luovin ja Karelian välillä voisi olla esimerkiksi erilaiset työpajat, joiden kautta kv-opiskelijoiden olisi mahdollista tehdä heidän kotimaansa kulttuuria tutuksi Luovin opiskelijoille. Karelian opiskelijat ovat myös tervetulleita työharjoitteluun Luoville.

Kevään 2025 aikana Jenna Kosonen Itä-Suomen aivovammayhdistyksestä kiersi useissa ryhmissä kertomassa tarinaansa siitä, kuinka hän vammautui auto-onnettomuudessa vuonna 2016. Onnettomuuden jälkeen Jenna on opetellut kaikki perustoiminnot, kävelemisestä ruokailuun, uudelleen. Hän on harjoitellut elämään neuropsykologisten ja neurologisten oireiden kanssa.

Jenna kertoo, kuin yhdistystoimintaan mukaan lähtemällä hän on saanut ratkaisevan tärkeää vertaistukea uudenlaisen elämän ja arjen edessä. Vertaisten avulla Jenna on myös löytänyt itselleen toimivia apukeinoja uudenlaisesta arjesta selviytymiseen. Niistä apukeinoista, joita Jenna on arjessaan oppinut hyödyntämään, voi olla apua myös muillekin, joilla on haasteita esimerkiksi keskittymisen, jaksamisen tai muistamisen kanssa. Jennan viesti opiskelijoille on, että hyvinkin toivottamassa tilanteessa on aina toivoa.

Vierailut ovat olleet pysäyttäviä ja ajatuksia herättäviä. Niin opiskelijat kuin henkilökuntakin ovat olleet vaikuttuneita Jennan selviytymistarinasta.

Yhtenä hankkeen päällimmäisistä tavoitteista on kartoittaa yhteistyön ja opiskelijoiden työllistymisen mahdollisuuksia Pohjois- ja Etelä-Karjalan alueella. Aiemmin palkkatuki on mahdollistanut sen, että yritykset ovat voineet palkata myös osatyökykyisiä. Yhteiskunnallinen tilanne on kuitenkin muuttunut vuoden 2025 alusta niin, että määrärahoja palkkatukeen ei enää maaliskuusta lähtien ollut Pohjois-Karjalan työllisyysalueella käytettävissä.

Järjestövierailuita tehtiin muun muassa Joensuuhun, Juukaan, Lieksaan ja Nurmekseen. Järjestötoimijat tekevät työtä suurella sydämellä ja ovat huolissaan toiminnassa mukana olleiden asiakkaiden arjesta tulevaisuudessa, jos järjestötoiminta putoaa vapaaehtoisten varaan.

Järjestökentän haasteet konkretisoituivat kevään ja kesän aikana, kun monet merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä tekevät toimijat kertoivat joutuneensa supistamaan, jopa ajamaan alas toimintojaan. Hankkeen aikana on pohdituttanut kolmannen sektorin tulevaisuus ja heidän asiakkaidensa tulevaisuus.

Vierailuiden tavoitteena on selvittää, millaisia palveluja järjestöissä on tarjolla, johon opiskelijoillamme olisi mahdollisuus osallistua. Tarkoitus on myös selvittää yhteistyön ja työssäoppimisen mahdollisuuksia järjestöissä. Kiinnostusta on ollut erityisesti tapahtumayhteistyöhön ja ryhmänä tapahtuvaan työssä oppimiseen. Ryhmässä tapahtuvassa työssäoppimisessa koululta on aina ohjaaja tai opettaja ryhmän mukana, jolloin työpaikalta ei tarvita niin paljon resurssia opiskelijoiden ohjaamiseen.

Yhteistyössä ja yhteisöllisyydessä on kuitenkin voimaa. Ihastuttava esimerkki toimivasta yhteisöllisyydestä oli Lieksan somaliperhe yhdistys, joka on saanut ihmeitä aikaan talkoovoimin. Talkootyöllä on hankittu muun muassa oma talo, jota yhdessä hoidetaan ja pihan puutarhaa viljellään. Muutkin, kun yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita toimintaan ja niin työssä oppijat, kun vierailijatkin otetaan lämpimästi vastaan.

Hanke on järjestänyt Joensuun kampuksella PopUp-vierailuja niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin järjestötietoisuuden lisäämiseksi. PopUpit ovat oiva tapa esitellä, markkinoida ja tuoda tutuksi järjestön toimintaa ja toimijoita. Lisäksi ne ovat nopeita ja ketteriä järjestää.

Kohtaamiset ja ihmisten tutuksi tuleminen on tärkeää.  Se madaltaa kynnystä lähteä mukaan yhteistyöhön tai yhdistyksen toimintaan ja tapaamisiin.

Yksi Järki-hankkeen tavoitteista on kotikansainvälisyyden lisääminen oppilaitoksessamme. Kotikansainvälisyys on hyvä tapa lisätä tuntemusta ja tietämystä eri kulttuureista ilman, että itse matkustaa ulkomaille.

Kansainvälisyyspäivän aikana saimme muun muassa nähdä kuvia ja kuulla kokemuksia opiskelijoidemme liikkuvuusjaksoilta: ajoneuvo-opiskelijat ja kokit olivat työssä oppimassa Ranskassa, Rakennus- ja pintakäsittelyalan opiskelijat Portugalissa, yksi TUVA-ryhmä oli Virossa, toinen Unkarissa. Lisäksi kuulimme kokemuksia kansainvälisestä Blended mobility- hankkeesta, jonka tiimoilta tapaamiset olivat olleet verkossa, mutta yhteistyö oli myöhemmin huipentumassa syksyllä eri maiden toimijoiden yhteiseen tapaamisen Albaniassa.

Opiskelijat kertoivat, että porukalla ulkomailla oli pärjännyt hyvin, vaikkei yhteistä kieltä kohdemaan toimijoiden kanssa olisi ollutkaan. Kummastusta oli herättänyt suhtautuminen työ- ja taukoaikojen noudattamiseen ja joihinkin työtapoihin. Samoin työturvallisuuteen liittyvät asiat olivat ihmetyttäneet, ehkä hieman jopa kauhistuttaneet. Opiskelijoiden kertoman perusteella kuulosti siltä, että meillä Suomessa työelämässä ollaan varsin tarkkoja ja säntillisiä eteläisemmän Euroopan työkulttuuriin nähden.

Kansainvälinen päivä huipentui kansainväliseen karaokeiltaan. Vaikka tapahtumaa markkinoitiin myös ulkopuolisille, ei se harmiksemme tavoittanut moniakaan vieraita. Oli kuitenkin mukava, että kaikille avoimeen tapahtumaan oli opiskelijoilla mahdollisuus kutsua mukaan kavereita myös koulun ulkopuolelta ja henkilökuntaakin piipahti paikalla perheineen.  Karaoke raikui iloisesti eri kielillä ja laulujen lomassa oli mahdollisuus osallistua arpajaisiin, erilaisiin kädentaitopajoihin ja käydä herkkuostoksilla nuorten yrittäjien kioskissa. Ilta oli kaikkinensa hauska ja lämminhenkinen.

Päätimme, että tämä oli niin onnistunut päivä, että toteutamme sen samalla formaatilla syksyllä uudelleen. Ja isommin.