Järki – Järjestöyhteistyön ja kotikansainvälisyyden kehittäminen

Yksi hankkeen keskeisistä kehittämiskohteista opiskelijoiden 4H-yrittäjyyden mahdollistaminen osana opintoja. Hankkeen aikana on tehty tiivistä yhteistyötä Joensuun 4H-yhdistyksen kanssa sekä perehdytty 4H-Akatemian koulutuksiin ja toimintamalleihin. Tarkoituksena on ollut selvittää, miten 4H-yrittäjyys voisi toimia osana Ammattiopisto Luovin opiskelijoiden urapolkua ja tarjota mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä jo opintojen aikana.  

Etelä-Karjalan opiskelijoille on taas käynyt paikallisia 4H-yrittäjä kertomassa omista kokemuksiaan yrittäjänä toimimisesta. Etelä-Karjalassa järjestettiin syksyllä 2025 alueen ensimmäinen yrittäjyyskisa, johon osallistui hyvä määrä opiskelijoita joko ryhmänä tai yksin. Tätä ennen opiskelijoille jaettiin tietoa erilaisista yritysmuodoista ja annettiin vinkkejä tehtävän suorittamiseksi. Hyvänä pohjana tähän toimi 4H-yhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestetty luento. Moni opiskelija sai tästä intoa ja pohti mahdollisuutta toimia yrittäjänä tulevaisuudessa.  

4H-yrittäjyys osana opintoja on potentiaalinen vaihtoehto, koska se tarjoaa nuorelle mahdollisuuden perustaa pienimuotoisen yrityksen turvallisesti ja ohjatusti. Opiskelija saa tuekseen yritysohjaajan sekä mahdollisuuden suorittaa yrittäjyyskoulutuksen. Hankkeen aikana opiskelijoille ja henkilöstölle on järjestetty infotilaisuuksia 4H-yrittäjyydestä, ja koulutus on tuotu helposti saavutettavaksi myös valtakunnallisesti eLuovin tarjonnan kautta. 

JÄRKI-hankkeen verkostotyön kautta on tutustuttu myös Karelia-ammattikorkeakoulun Y-Akatemian toimintaan, jossa keskiössä on yrittäjämäinen tiimityöskentely ja toiminta. Tutustuminen mahdollisti yrittäjyyden tarkastelun käytännön tekemisen, tiimityön ja projektien näkökulmasta. Samalla saatiin uusia ideoita siitä, miten opiskelijoiden omaa toimijuutta, aloitteellisuutta ja työelämävalmiuksia voidaan vahvistaa. 

Jatkossa yhteistyötä voisi olla mahdollista kehittää esimerkiksi yhteisten projektien parissa, yrittäjyysosaamista vertaisoppien. 

Hankkeen aikana päästiin tutustumaan myös Yrityskylä- konseptin toimintaan opinto-ohjaajille suunnatussa tapahtumassa.  

Yrityskylä tarjoaa käytännönläheisen oppimisympäristön, jossa yrittäjyyttä, taloutta ja työelämää lähestytään kokemuksellisen oppimisen kautta. Tutustumisen avulla hankkeessa saatiin uusia näkökulmia siihen, miten yrittäjyyskasvatusta voidaan tehdä nuorille pelillistäen ymmärrettäväksi innostavalla tavalla. Kokemukset vahvistivat käsitystä siitä, että työelämätaitoihin ja yrittäjämäiseen ajatteluun kannattaa tutustua mahdollisimman konkreettisesti. Yrityskylä-konsepti on suunnattu peruskouluryhmille, mutta keskustelimme mahdollisuudesta järjestää myös Luovin opiskelijoille oma tapahtuman.

Luovissa on ollut jo käytössä NYT-Vuosi yrittäjän- toimintamalli. Hankkeen aikana selvitettiin myös muita itsensä työllistämisen vaihtoehtoja. Tarkastelussa olivat muun muassa osuuskuntatoiminta, kevytyrittäjyys sekä erilaiset palvelut, joiden avulla osatyökykyiset henkilöt voivat toimia yrittäjämäisesti. Hankkeessa tutustuttiin erilaisiin käytännön toteutusmalleihin sekä kartoitettiin niiden soveltuvuutta vaativan erityisen tuen opiskelijoille. Siunsoten vammaispalveluissa on jo usean vuoden ollut käytössä kevytyrittäjyyden toimintamalli, jolla on korvattu kauan käytössä ollut avotyö. Kevytyrittäjyyteen tukeminen ja ohjaaminen vaatii ohjaajalta kuitenkin myös omaa innostusta ja tahtotilaa löytää tukea tarvitsevalle asiakkaalle sopivia täsmätehtäviä. Kevytyrittäjän työ voi koostua myös pienistä ja toistuvista tehtävistä, joita kerryttämällä hän voi ansaita extratuloja. 

Osuuskuntatoiminta nähtiin yhtenä kiinnostavana mahdollisuutena, sillä se mahdollistaa yrittäjämäisen toiminnan yhdessä muiden kanssa. Monelle opiskelijalle yhteisöllinen yrittäjyyden muoto voi tuntua helpommalta ja turvallisemmalta vaihtoehdolta kuin yksin yrittäminen. Yhteistyöstä keskusteltiin muutaman Pohjois-Karjalalaisen osuuskunnan kanssa ja OmaOn-osuuskunnan kanssa suunnitelmissa on lähiaikoina laatia yhteistyösopimus. 

JÄRKI-hankkeen toiminnan keskiössä on ollut verkostojen rakentaminen ja uusien mahdollisuuksien etsiminen opiskelijoille. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä 4H:n, yrittäjyyskasvatuksen toimijoiden, korkeakoulujen, Yrityskylän sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Samalla on pyritty lisäämään henkilöstön osaamista, jotta opiskelijoita osataan ohjata tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja löytämään itselleen sopivia työllistymisen reittejä. 

JÄRKI-hankkeen aikana järjestettiin yrittäjyysviikot syyskuussa 2025 sekä syyskuussa 2026. Viikkojen aikana opiskelijoille ja henkilökunnalle oli monipuolisesti tarjolla muun muassa puheenvuoroja yrittäjiltä ja asiantuntijoilta, työpajoja, joissa opiskelijat pääsivät kehittämään yritystaitoja ja liikeideoita, yrittäjyyskoulutuksia sekä neuvontaa. 

JÄRKI-hankkeen tärkeä viesti on ollut, että itsensä työllistäminen ei tarkoita vain oman yrityksen perustamista. Se voi olla myös oman osaamisen kokeilemista, yrittäjämäisten taitojen harjoittelua, osuuskuntatoimintaa, kevytyrittäjyyttä tai 4H-yrittäjyyttä. Pienetkin kokeilut voivat vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta, itseluottamusta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin työelämässä.  

Myös hankkeen aikana tehdyn selvitystyön perusteella juuri 4H-yrittäjyys nousi erityisen lupaavaksi vaihtoehdoksi, koska se tarjoaa turvallisen, ohjatun ja joustavan tavan kokeilla yrittäjyyttä sekä opintojen aikana että niiden jälkeen

Lappeenrannassa Luovi sijaitsee Saimaan Ammattiopisto Sampon tiloissa. Sampo järjestää Etelä-Karjalan työllisyysalueen hankkimaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Lappeenrannassa yhteistyötä lähettiin kehittämään lähellä olevien toimijoiden kanssa yhteisten kansainvälisten tapahtumien merkeissä. Tapahtumissa on toteutettu toiminnallisia rasteja, joilla on tuotu tutuksi eri kulttuureja. Yhteisen tekemisen ohessa molempien oppilaitosten opiskelijat pääsevät kohtaamaan uusia kulttuureita ja Sampon opiskelijoille tarjoutuu tärkeä mahdollisuus harjoitella suomenkieltä. Tapahtumat ovat lisänneet Sampon ja Luovin opiskelijoiden ja henkilökunnan välistä ymmärrystä. 

Young Universities for the Future of Europe (YUFE)- allianssi on kymmenestä nuoresta ja tutkimuspainotteisesta eurooppalaisesta yliopistosta sekä kahdesta yhteistyökumppanista koostuva allianssi, jossa myös Itä-Suomen yliopisto on mukana. YUFE:n tavoitteena on edistää opiskelijalähtöistä ja joustavaa oppimista yli kansallisten rajojen sekä tukea yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tasa-arvo, monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat YUFE:n keskeisiä arvoja.  

Ohjelmassa mukana olevat vapaaehtoiset opiskelijat toimivat vähintään 50 tuntia vapaaehtoistyössä valitsemassaan kohteessaan ja saavat näin ollen YUFE- Civic Star tunnuksen. Riippuen vapaaehtoisen opinto-ohjelmasta, voi hän saada siitä myös 2 osaamispistettä osaksi opintoja. 

Luovi Joensuu tarjoaa YUFE-vapaaehtoiselle mahdollisuuden järjestää Luovin opiskelijoille, joko yksilö- tai ryhmäohjauksena osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevia toimintoja joko koulupäivien aikana tai iltaisin asuntolan vapaa-ajalla. Vapaaehtoisen on mahdollista hyödyntää tehtävissään myös omia mielenkiinnon kohteita tai vahvuuksia.  

Luovin kanssa tehtävässä yhteistyössä on erityisenä arvona nähdään YUFE-vapaaehtoisen tutustuminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään, erityisesti ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Vapaaehtoistyö Luovilla mahdollistaa puolin ja toisin erilaisten ihmisten kohtaamisen, kielitaidon kehittymisen sekä kansainvälistymisen. 

Lisätietoja YUFE:sta löydät oheiselta sivulta: YUFE-allianssi | Itä-Suomen yliopisto 

Ilmoituksen vapaaehtoistehtävistä Luovi Joensuussa löydät täältä: YUFE – Guidance of special needs youth in their studies and free time (Joensuu) 

Musiikki on universaali kieli. Se on keino välittää tunteita ja kokemuksia, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Ja mikäs sen upeampaa, kun yhdessä laulamisen, soittamisen tai tanssimisen luoma yhteenkuuluvuuden tunne. 

Siitä se ajatus sitten lähti. Päätimme järjestää ensimmäisen kansainvälisen karaokeillan kansainvälisyyspäivän huipentumaksi Karsikossa keväällä 2025 yhdessä JERI-hankkeen kanssa. Päivällä opiskelijat ja henkilökunta jakoivat yhteisesti kokemuksia liikkuvuusjaksoilta ja illalla laulu raikui. 

Ensimmäisellä kerralla jo markkinoimme tapahtumaa eri tahoille ja eri yhteyksissä, mutta emme vielä saaneet houkuteltua paikalle väkeä niin sanottua ”omaa porukkaa” laajemmin. Ilta oli kuitenkin onnistunut kokeilu. Olimme kv-karaoketiimillä koeponnistaneet uusien tilojemme toimijuutta ja välineistöä tällaisen isomman tapahtuman järjestämisessä.  

Tapahtumassa kioskia pitäneet NYT-yrittäjät (= Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n tarjoamassa yrittäjyyskasvatus ohjelmassa mukana olevat nuoret) olivat iloisia onnistuneesta myynnistä. Olimme innoissamme illan tunnelmasta ja pöhinästä. Päätimme, että tämän homman on saatava jatkoa. Ryhdyimme heti suunnittelemaan uutta tapahtumaa, samalla formaatille, syksyksi 2025. 

Syksyllä saimme mukaan järjestelyihin Joensuun seudun monikulttuurisuus yhdistyksen sekä Tukiliiton Kohtaa mut-kahvilan. Tapahtuma kasvoi ja monipuolistui, kävijämäärä kasvoi ja laajeni. Illan ohjelmassa oli karaoken lisäksi workshoppeja, tietovisailuja, Speed-datingia, yhteisötaidetta ja arvonta. 

Hankkeen aikana ”koovee-karaokeilta” ehdittiin ponnistaa kolmannen kerran keväällä 2026. Tuolloin tapahtuma oli osa Joensuun Rasisminvastaisen viikon ohjelmaa. Jomonin ja Tukiliiton lisäksi saimme järjestelyissä vahvistuksemme kansainvälisiä opiskelijoita Karelia AMK:sta sekä Itä-Suomen yliopistolta. 

Yhteistyö karaokeiltojen järjestämiseksi yhteistyössä Jomonin ja Tukiliiton kanssa, vaikka JÄRKI-hanke päättyy. Luoville on muodostunut napakka monialainen henkilökunnantiimi tapahtuman järjestämiseksi ja mukana toteutuksessa on myös opiskelijoita, tutoreita ja Nuoria yrittäjyyttä.  

Tapahtuma tarjoaa lämminhenkisen ja turvallisen tilan monenlaisten ihmisten kohtaamiselle ja ennakkoluulojen hälventämiselle.

Kontiolahden Kontiotuvalla kokoontuu pari kertaa kuukaudessa Kieli- ja kulttuurikahvila, johon Luovi Joensuun asuntolan opiskelijoita sekä henkilökuntaa osallistui muutaman kerran hankkeen aikana. Asuntolassa opiskelijat valmistautuivat vierailuihin leipomalla yhdessä etukäteen kahvipöytään kulloisenkin teeman mukaista kahvileipää.  

Tällaisten kielikahviloiden tapaiset kohtaamispaikat mahdollistavat Suomeen muualta tulleille suomen kielen harjoittelun rennossa ja turvallisessa ympäristössä, mukavan yhteisen toiminnan ohessa. Erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten keskinäinen kohtaaminen lisää ymmärrystä ja sitä kautta vähentää ennakkoluuloja.

Vierailu JOMONI:lla hankkeen alussa poiki JÄRKI-hankkeelle ja Luoville kutsun mukaan Joensuun monikulttuurisuus, MOVE-verkostoon, jonka koolle kutsujana yhdistys myös toimii. Verkostossa on mukana muun muassa oppilaitoksista Karelia AMK, Riveria ja UEF, kaupungin maahanmuuttajapalvelut International House Joensuu, työllisyyspalvelut, maakuntaliitto, useita yhdistyksiä ja hankkeita, kuten WiNK- ja Talent Hub Eastern Finland ja niin edelleen. 

Luovin rooli on tuoda verkostoon asiantuntemusta vaativasta erityisestä tuesta ammatillisissa opetuksessa sekä tukea osaltaan muualta tulleiden tutustumista suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja tarjota opiskeluprojektien ja työharjoittelujen lisäksi kenties jopa työllistymismahdollisuuksia muualta tulleille.  

Pohjois-Karjalassa työikäinen väestö ikääntyy ja vähenee. Väkiluku vähenee myös muuttotappion myötä. Monet maahanmuuttajataustaiset työikäiset muuttavat perheineen suurempiin kaupunkeihin. Tähän haasteeseen ovat tarttuneet esimerkiksi WiNK- ja Talent Hub-hankkeet, joiden yhteisenä tavoitteena on edistää kansainvälisten osaajien työllistymistä, kotoutumista sekä jäämistä Itä-Suomen alueelle.  

Olisikin tärkeää, että Luovi osaltaan voisi olla osa tätä verkostoa, joka vahvistaa Pohjois-Karjalan pito- ja elinvoimaa.

Hankkeen aikana Luovi Joensuuhun perustettiin oma kansainvälisyystiimi, jonka toiminta kattaa niin kansainvälisyyden kuin kotikansainvälisyyden edistämisen teemat. Tiimissä on mukana henkilökuntaa niin valmentavista koulutuksista, ammatilliselta puolelta, asuntolasta kuin opiskeluhyvinvointipalveluistakin.  

Tiimin yhtenä tavoitteena on koordinoida Luovi Joensuun tapahtumia ja edistää kotikansainvälisyyttä yhteisten tapahtumien ja vierailuiden avulla, niin sisäisesti kuin verkostoissakin.  

Hankkeen loppuvaiheessa yhteistyöverkostosta, OmaOn työosuuskunnan työvalmentajalta, nousi toive, että erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajalasten vanhemmille olisi hyödyllistä aloittaa ”opinto-ohjaus” jo varhaisemmassa vaiheessa, kuin lapsen ollessa yläkoulussa. Suomalainen koulutusjärjestelmä on monelle vieras ja tietoa erityisen nuoren opiskelumahdollisuuksista ja tukimuodoista ei ole riittävästi tarjolla. Me Ammattiopisto Luovi Joensuussa olemme lupautuneet olemaan mukana varhaisemman ohjausmallin kehittämisessä tarpeen mukaan.  Kun vanhemmilla on tietoa mahdollisuuksista ja palveluista, auttaa se hahmottamaan uusia näköaloja koko perheen tulevaisuutta ajatellen sekä lisää toivoa ja toiveikkuutta.  

JÄRKI-hankkeen aikana vierailtiin useiden eri toimijoiden luona, kutsuttiin vieraita sekä järjestettiin useita tapahtumia, joissa oli mukana toimijoita eri tahoilta. Vaikka Ammattiopisto Luovi on toiminut Pohjois-Karjalan alueella jo kauan, on fyysiset tilamme sijainneet Joensuussa ollut vasta loppukeväästä 2024 alkaen. Siitäkin syystä on ollut tärkeää lisätä tunnettavuutta sekä yhteistyötä lähialueilla. 

JÄRKI-hankkeen aikana Ammattiopisto Luovi Joensuu pääsi mukaan Joensuun seudun monikulttuurisuus verkostoon (MOVE- verkosto). Säännölliset tapaamiset verkostotoimijoiden kesken auttaa tunnistamaan yhteisiä tarpeita ja tavoitteita. Verkosto mahdollistaa myös tehokkaan tiedonkulun. On tärkeää tietää, mitä muut tekevät ja millaisia yhteistyömahdollisuuksia on olemassa. Konkreettisten yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen ja tarjoaminen, kohtaamismahdollisuuksien luominen, esimerkiksi yhteisten tapahtumien yhteydessä, edistää verkostoitumista. Luottamus, aktiivinen viestintä ja yhteinen tekeminen ovat onnistuneen verkostoitumisen perusta.  

JÄRKI-hanke pääsi myös mukaan WiNK-Töihin Pohjois-Karjalaan ja ELO Pohjois-Karjala – hankkeiden yhteiseen, alueelliseen, palvelumuotoiluprosessiin, jossa rakennettiin kotoutumisen Pohjois-Karjalaan kotoutumisen palvelukartta. Ammattiopisto Luovilla on oma erityinen roolinsa tässä yhteistyöverkostossa, koska Luovi on alueen ainoa vaativaa erityistä tukea tarjoava ammatillinen oppilaitos. Elinvoimakeskuksen WiNK-hankkeen tavoitteena on luova maakunnallinen verkostomainen toimintamalli, jolla taataan kattavapalvelut jo maakunnassa oleville ja tänne tuleville kansainvälisille osaajille. ELO-hanke taas on pohjoiskarjalaisten kuntien ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ryhmähanke, jonka päämääränä on edistää työvoiman saatavuutta vahvistamalla ulkomailta muuttavien työntekijöiden asettautumispalvelujen tarjontaa ja ulkomailta muuttavien uusien kuntalaisten kiinnittymistä alueelle. On tärkeää ymmärtää, millä lailla me Luovina, alueen ainoana ammatillisena erityisoppilaitoksena, voimme olla vahvistamassa alueellista pito- ja elinvoimaa. 

Hankkeen aikana useat erilaiset projektit ovat tarjonneet loistavan mahdollisuuden verkostoitua eri tiimeissä. Luovi Itä-Suomessa toimitaan pitkälti tiimimallin mukaisesti ja tämä mahdollistaa niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin monialaisen yhteistyön.

Joulukuussa 2025 toteutettu Luovin Joulukylä tapahtuma mahdollisti eri koulutusalojen välisen yhteistyön. Projekti käynnistyi jo elokuussa ja järjestelyihin ehti syksyn mittaan osallistua toimijoita niin valmentavista koulutuksista, ammatillisista perustutkinnoista kuin hankkeista. Joulukylä-tiimissä pohdimme ja suunnittelimme yhdessä ohjelmaa, tilojen käyttöä, markkinointia, tapahtuman aikataulua, turvallisuutta, somistusta ja mukaan pyydettäviä yhteistyötahoja ja kumppaneita. Opiskelijat perustivat NYT-yrityksiä ja pääsivät kerryttämään omaa joulukassaa. Mukaan saimme useita alueen pienyrittäjiä ja yhdistyksiä.  

HYPE-hyvinvointiviikolla JÄRKI järjesti Mahdollisuuksien iltapäivän yhdessä OIVA-hankkeen ja Siunsoten opiskeluhuollon kanssa. Iltapäivä tarjosi monipuolisesti tutustumismahdollisuuksia Joensuun seudulla toimivien, eri tahojen kanssa. Tahojen, jotka tarjoavat nuorille mahdollisuuksia osallistumiseen, osallisuuteen, neuvontaa sekä vertaistukea. Tapahtuma mahdollisti myös eritoimijoiden väliseen tutustumisen ja verkostoitumisen. Tapahtuman jälkeen opiskelijoita lähti mukaan muun muassa moottoripajan toimintaan ja opiskelijat saivat oman RockCamp leirin yhdessä Joensuun Nuorisoverstaan kanssa. 

Perustehtävämme Luovina ammatillisen koulutuksen järjestämisen ja työllistymisen tukemisen lisäksi on tukea opiskelijoitamme hyvään elämään ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Monella nuorella voi olla jo ympärillä vahva palveluverkosto ja se pyritään säilyttämään opintojen ajan. Jos verkostoa ei ole, pyrimme tukemaan sen rakentamisessa. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että kun koulu loppuu, nuori ei putoa tyhjän päälle, vaikkei työpaikkaa vielä löytyisikään. 

Hankkeen aikana opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus tutustua ja osallistua eri järjestöjen toimintaan. Henkilökunnan olisikin tärkeä tuntea järjestökentän tarjontaa, voidakseen ohjata opiskelijoita kohdallisiin palveluihin sen jälkeen, kun kunkin yksilölliset tarpeet on tunnistettu.  

Joku opiskelija voi kaivata vertaistukea, toista voi askarruttaa minuuteen liittyvät asiat ja hän kaipaa keskustelu- ja ajatteluapua, joku kaipaa seuraa ja kavereita, toinen taas kaipaa itselle mielekästä tekemistä saman henkisten seurassa. Jollekin yhdistystoimintaan osallistuminen voi olla jopa se ainoa elämään merkityksellisyyttä ja sisältöä tuova syy poistua kotoa. 

Kun koulun ja asuntolan yhteisö lakkaa opintojen päätyttyä olemasta opiskelijan elämässä, on ensi arvoisen tärkeää, ettei nuori jää yksin. Perheen ja muun verkoston lisäksi on hyvä tarvittaessa kartoittaa järjestökentän vaihtoehdot ja opastaa nuorta hakeutumaan itselle sopiviin toimintoihin. 

Tommy Tabermanin Pieni laulu ihmisestä – runon sanoin: 

Ihminen tarvitsee ihmistä 
ollakseen ihminen ihmiselle, 
ollakseen itse ihminen. 
Lämpimin peitto on toisen iho, 
toisen ilo on parasta ruokaa. 
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, 
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. 
Ihminen tarvitsee ihmistä. 
Ihminen ilman ihmistä 
on vähemmän ihminen ihmisille, 
vähemmän kuin ihminen voi olla. 
Ihminen tarvitsee ihmistä. 

Tietoa eri yhdistysten ja yhteisöjen toiminnoista löytyy Lähellä.fi-palvelusta.

Lähellä.fi on valtakunnallinen verkkopalvelu, jossa järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt tiedottavat toiminnastaan. Sivustolta on mahdollista etsiä tietoa vaikkapa oman kotipaikkakunnan harrastuksista, vertaistukiryhmistä, ryhmätoiminnoista, neuvontapalveluista ja niin edelleen.

Helmikuussa 2026 Ammattiopisto Luovi Joensuussa toteutettiin eri toimijoiden yhteistyönä HYPE-viikko. Viikon tavoitteena oli tarjota opiskelijoille monipuolisesti hyvinvointia tukevia toimintoja ja vinkkejä.

Yhtenä päivänä JÄRKI järjesti Mahdollisuuksien iltapäivän yhdessä OIVA-hankkeen ja Siunsoten opiskeluhuollon kanssa. Iltapäivä tarjosi monipuolisesti tutustumismahdollisuuksia  Joensuun seudulla toimivien, eri tahojen kanssa, jotka tarjoavat nuorille mahdollisuuksia osallistumiseen, osallisuuteen, neuvontaa sekä vertaistukea. Tapahtuma mahdollisti myös eritoimijoiden välisen tutustumisen ja verkostoitumisen.

Lämmin kiitos kaikille mukana olleille vierailijoille:

• Alisa Projekti
• Joensuun Etsivä nuorisotyö
• Josna
• Joensuun Saapas
• Perpe-keskus
• Joensuun Moottoripaja
• Rockcamp Joensuu (avautuu uuteen ikkunaan)

Mielenterveysviikolla Lappeenrannassa päästiin kuulemaan Sano STOP väkivallalle – Tomas Jouhilammen tarina. 

Luento toteutettiin yhteistyössä Sampon ja Luovin ammattiopistojen kesken.

Tilaisuuden tarkoitus oli lisätä turvallisuutta, yhdenvertaisuutta sekä syrjimättömyyttä oppilaitosyhteisössä.

Yhteistyö Saimaan ammattiopisto Sampon kotoutumiskoulutuksen kanssa starttasi syksyllä 2025.

Koulutuksessa olevat opiskelijat järjestävät Luovin opiskelijoille erilaisia rasteja, joissa pääsee tutustumaan eri maihin ja niiden kulttuuriin.
Tapahtuma on järjestetty syksyllä ja keväällä ja se on lisännyt molemminpuolista ymmärrystä Sampon ja Luovin opiskelijoiden sekä henkilöstön välillä.

Lions Club Joensuu on osa Suomen Lions-liittoa ja kuuluu kansainväliseen Lions Clubs international järjestöön, joka on maailman suurin palveluklubien järjestö. 

Lions-nimen kirjaimet viittaavat englanninkielisiin sanoihin ”Liberty, Intelligense, Our Nations´Safety”, joka tarkoittaa suomeksi ”Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nouseville Sukupolville”. Järjestön tavoitteena on parantaa yhteiskunnan hyvinvointia ja terveyttä, auttaa tukea ja apua tarvitsevia ihmisiä sekä edistää rauhaa ja kansainvälistä yhteisymmärrystä.

Nuorille Lions Clubit järjestävät muun muassa kansainvälisiä kulttuurivaihtoja.

Keskustelua vierailun aikana heräsi muun muassa työllistymisen tukipalveluista, työelämäyhteistyöstä, opiskelijatöistä, joita Luovilta voi tilata, ammattialojen tulevaisuuden näkymistä ja työelämän tarpeista.

Ehdittiinpä esittelykierroksen yhteydessä testaamaan myös opiskelijoiden liikkumista kannustavaa iWall:ia mäkihypyn merkeissä.

Idea-aihiota jäi muhimaan mahdollisten yhteistyökuvioiden tiimoilta. Lämmin kiitos leppoisasta vierailusta Lionseille.

Kansainvälinen karaokeilta osana  Joensuun kaupungin Rasisminvastaisen viikon ohjelmaa maaliskuussa 2026

Rasismin vastaista viikkoa vietetään maaliskuussa ja sitä koordinoi Suomen Punainen Risti. Kampanjaviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta rasismista ja kannustaa puuttumaan siihen. Viikon aikana järjestetään monenlaisia tapahtumia, joiden tarkoituksena on lisätä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.

Rasismi voi oppilaitoksessakin näkyä esimerkiksi syrjintänä, ulkopuolelle sulkemisena, ennakkoluuloina, vihapuheena tai epäasiallisena kohteluna. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että rasismiin puututaan heti ja johdonmukaisesti. Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi.

Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemukset lisäävät yksilöiden hyvinvointia ja vahvistavat yhteisöä. On tärkeää, että ihminen voi kokea tulevansa hyväksytyksi, arvostetuksi ja tervetulleeksi riippumatta iästä, sukupuolesta, alkuperästä, toimintakyvystä, kielestä tai muista ominaisuuksistaan. Yhteisöihin, myös kouluihin, yhdenvertaisuus luo ihmisten välille luottamusta sekä lisää turvallisuutta ja viihtyvyyttä.

Luovi Joensuussa jo kolmatta kertaa järjestetty kansainvälinen karaokeilta pääsi maaliskuussa 2026 osaksi Joensuun kaupungin rasisminvastaisen viikon ohjelmaa. Kaikille avointa ja ilmaista tapahtumaa oli mukana toteuttamassa Jomoni ry sekä Tukiliiton Kohtaa mut-kahvila. Juontajina toimi kokemuskertoja Jenna Kosonen Itä-Suomen aivovammayhdistyksestä sekä Anja Liimatta Jomonilta.

Tällä kertaa karaokeillassa oli lisäksi tarjolla Karelia AMK;n ja Itä-Suomen yliopiston kansainvälisten Multicultural project kurssin opiskelijoiden valmistamia ruokia eri maista sekä yhteisöllisen taiteen PopUp-paja. Kädentaitoja pääsi pinssejä, kreppipaperikukkasia sekä helmitöitä. Ilta päättyi jo perinteiseen ja toivottuun ohjelmanumeroon, arpajaisiin. Aivan lopuksi lauloimme vielä kaikki yhdessä yhteislauluna ABBA:n Dancing Queen-kappaleen.

Illan aikana laulu ja nauru raikuivat eri kielillä. Tunnelma oli lämmin ja sydämellinen.

Kansainväliset korkeakouluopiskelijat ovat kokeneet merkitykselliseksi päästä kurkistamaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja kohtaamaan monenlaisia ihmisiä.

On tärkeää, että erilaisuudesta, ennakkoluuloista, stereotypioista ja ihmisoikeuksista keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Tapahtumat, kuten kansainvälinen karaokeilta, mahdollistaa erilaisten ihmisten kohtaamisen ja auttavat näin ollen murtamaan ennakkoluuloja. Asiat, jotka ovat tuttuja, eivät tunnu enää niin pelottavilta.

Tapahtuman toteuttamisessa olivat mukana Ammattiopisto Luovi Joensuu, Järki- ja Oiva-hankkeet, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni Ry, Tukiliiton Kohtaa mut -kahvila Joensuu, Jenna Kosonen Itä-Suomen aivovammayhdistyksestä sekä Karelia AMK ja UEF – Multicultural project. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille!

Kuorma-autonkuljettaja- ja ajoneuvoasentajaopiskelijat tutustuivat Joensuun seudun Riistanhoitoyhdistyksen toimintaan kesäkuussa 2026 toiminnanjohtaja Timo Hattusen johdolla.

Opiskelijat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa he Riistainfo-tilaisuuden lisäksi pääsivät harjoittelemaan niin haulikko- kuin pienoiskivääriammuntaa. Tapahtuman aluksi käytiin tarkkaan läpi perustavanlaatuiset turvallisuussäännökset, joita ampumaradalla tuli tarkkaan noudattaa. Teoriaosuudessa opiskelijat saivat myös tietoa siitä, kuinka toimia esimerkiksi hirvi- tai suurpetokolarin sattuessa.

Opettajat ja opiskelijat pitivät tapahtumaa hyvänä ja onnistuneena ja kertoivat lähteneensä harjoituksista pois hymyssä suin.

Luovin opiskelijat saivat oman Luovi x Rock Camp leirin yhdessä Joensuun nuorisoverstaan nuorten kanssa. Joensuun oman RockCamp valmentajan, Markus Kisosen lisäksi leiriläisiä oli luotsaamassa Alexander Kuoppala Children of Bodom-yhtyeestä. Päivän aikana nuoret pääsivät yhdessä treenaamaan ja esittämään valitsemansa kappaleet, Nightwishin Nemo sekä Apulannan – Anna Mulle Piiskaa. Päivä oli onnistunut ja nuoret erittäin tyytyväisiä. Markus Kisonen kehui nuoria mahtavasta heittäytymisestä musiikin parissa. Yhteistyölle on iloksemme suunnitelmissa myös jatkoa.

Rock Camp on nuorisojärjestö ja musiikkiyhteisö, joka järjestää musiikkileirejä, bänditoimintaa, valmennuksia ja tapahtumia erityisesti 13–29-vuotiaille nuorille. Toiminnan keskiössä ovat yhteisöllisyys, hyvinvointi, musiikin harrastaminen sekä kiusaamisen vastainen työ.

Vuonna 2024 Rock Camp ry sai Vuoden nuorisoystävällinen teko – tunnustuksen Valtion nuorisoneuvostolta. Tunnustus on myönnetty yhdistyksen kiusaamisen vastaisesta työstä.  Tapahtumakonsepti Raskas EI kiusaamiselle yhdistää raskaan musiikin ja vahvan sanoman: kiusaamista ei hyväksytä.

Rock Camp Joensuu valittiin myös paikallisen Sanomalehti Karjalaisen vuoden 2025 Pohjois-Karjalaiseksi kulttuuriteoksi.

Musiikin kuunteleminen ja soittaminen auttavat käsittelemään ja ilmaisemaan tunteita turvallisella tavalla. Se helpottaa stressiä ja auttaa rentoutumaan. Uuden kappaleen oppiminen ja onnistunut esiintyminen vahvistavat itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Yhdessä, bändikavereiden kanssa, soittaminen kehittää yhteistyötaitoja, mutta sen lisäksi musiikkiharrastuksen ohessa voi syntyä tärkeitä ystävyyssuhteita saman henkisten kanssa. Musiikki yhdistää ihmisiä.

Katso lisää kuvia leiristä Rock Campin Instagramista

Kesäkuussa JÄRKI-hanke vieraili Lappeenrannassa Heikintalolla, Saimaan Kulttuuripajalla sekä MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:ssä.

Kaikilla vierailuilla korostui se, kuinka ensiarvoisen tärkeitä tällaiset matalan kynnyksen paikat ja palvelut ovat ihmisille. Paikat, joissa voi tavata muita, ruokailla yhdessä, osallistua yhteiseen toimintaan ja keskustella vertaisten sekä ammattilaisten kanssa vapaamuotoisesti ja tunteita piilottelematta mielen päällä olevista asioista.

Mieli Etelä-Karjalan vierailulla keskusteltiin yhdessä nuorten tilanteesta ja pohdittiin muun muassa yhteisöllisyyden ja joukkoon kuulumisen tärkeyttä koulumaailmassa. Nuorelle merkittävin syy tulla kouluun ei välttämättä ole opinnot, vaan siellä olevat ihmiset.

Olisi tärkeää panostaa osallisuuden kokemuksen ja luottamuksen rakentumiseen. Myös tunnetaitojen kehittyminen ja omien ajatusten sanoittaminen ovat sellaisia asioita, joissa moni nuori tarvitsee tukea.

Järjestöissä kohtaamistyötä tehdään suurella sydämellä.

Luotsi Pohjois-Karjala järjesti huhtikuussa Työ ja myö-tapahtuman Ilomantsissa. Luotsi on Joensuun työllisyyspalveluiden yksikkö, joka tarjoaa tukea työllistymiseen, koulutukseen ja työelämän kysymyksiin.

Järki-hankekin pääsi mukaan verkostoitumaan sekä kertomaan niin koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista kuin yleisesti ottaen erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Tapahtumassa esiteltiin monipuolisesti Pohjois-Karjalan alueen koulutustarjontaa, saatiin tietoa avoimista työpaikoista, tukea työnhakuun sekä tietoa työllistymisen mahdollisuuksista. Tunnelma oli karjalaisen iloinen, välitön ja yhteisöllinen. Ja ilomantsilaiset nuoret upeita, avoimia ja keskustelevia.

Hankepäälliköt Riikka (Järki-hanke) ja Petri (Osaamista ja työvoimaa kiertotalouteen –hanke) osallistuivat kevään aikana Selkien koululla Kontiolahdella sekä Törisevän kylällä Outokummussa Pohjois-Karjalan Martat ja KiMaRat-hankkeen Kompostointi tutuksi- iltoihin.

Järki-hanke oli Kompostointi-illoissa mukana kertomassa yhteistyömahdollisuuksista Ammattiopisto Luovin kanssa ja esimerkiksi siitä, millaisia opiskelijatöitä Luovilta voi eri aloilta tilata. Myös oppilaitoksessa ryhmämuotoisesti tehtävä alihankintatyöt ovat mahdollisia.

KiMaRat-hanke toteuttaa erilaisia kokeiluita maaseudun arjen kiertotalousratkaisuiden edistämiseksi Pohjois-Karjalan alueella. Kokeilut kattavat jakamistaloutta, materiaalivalintoja ja -kiertoja sekä tavaroiden korjaamista, ruokahävikin vähentämistä ja biojätteen käsittelyä.

Tilaisuuksiin osallistui muun muassa paikallisten yhdistysten edustajia, kuten Selkien kyläyhdistys, Selkien Martat, Maisemakylien Vellikello, Selkien Sisu ja Selkien Seudun Erä, Törisevän kyläyhdistys ja Törisevän erä ry sekä Maaseudun arjen kestävät kiertotalousratkaisut  ja Osaamista työvoimaa kiertotalouteen -hankkeet.

Kiertotalous-hankkeen aikana Luovin rakennus- ja pintakäsittelyalan opiskelijat valmistivat kylille KiMarat-hankkeen tilaamat yhteiskäyttökompostorit. Jäämme odottelemaan käyttökokemuksia ja mahdollisia lisätilauksia.

Suomalaisuuden päivää vietetään JV.Snellmanin päivänä ja samalle päivälle on vakiintunut myös Uuden suomalaisuuden päivä, jolloin juhlitaan monikulttuurista Suomea.

Tänä vuonna jo 18:tta kertaa Joensuun monikulttuurisuusyhdistys (Jomoni ry) järjesti Uuden suomalaisuuden päivän juhlan 12. toukokuuta 2026 Joensuun Pakkahuoneella.

Tapahtumassa nähtiin esityksiä eri maista ja kulttuureista. Lisäksi ohjelmassa oli yhteistä tekemistä, kuten kielikahviloita, yhteisötaidetta ja workshoppeja. Järki-hanke oli paikalla kertomassa Luovista ja kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksista Luovilla. Piipahtipa paikalla tapahtumassa osallistumassa myös joukko omia opiskelijoitamme ja henkilökuntaa.

Joulukuussa 2025 Luovi Joensuun Karsikon kampuksen valtasi lämmin mieli ja jouluinen tunnelma tuoksuineen, äänineen ja sävyineen, kun toteutimme yhdessä Luovin joulukylä -tapahtuman.

Projekti käynnistyi jo elokuussa ja järjestelyihin ehti syksyn mittaan osallistua toimijoita eri aloilta ja koulutusohjelmista, kun pohdimme ja suunnittelimme yhdessä ohjelmaa, tilojen käyttöä, markkinointia, tapahtuman aikataulua, turvallisuutta, somistusta ja mukaan pyydettäviä yhteistyötahoja ja kumppaneita.

Panoksensa päivän toteuttamiseksi pääsivät antamaan niin TUVA:t, TELMA:t, kuin ammatilliset perustutkinnotkin. 14 Nuorta yrittäjää toteutti yritysideoitaan joko valmistamalla myyjäisiin jouluisia tuotteita, leipomalla kahvilaan tarjottavia ja ideoimalla lahjapaketteihin aineettomia lahjoja, opiskelijatyötunteja, joihin oli mahdollista ostaa lahjakortteja. Voi niitä iloisia ilmeitä ja silmien säihkettä, kun itse askarrellut kortit ja kynttilät tekivät kauppansa.

Mukaan saimme mukavan kattauksen paikallisia yhdistyksiä sekä pienyrityksiä. Lämmin kiitos kaikille!

• Divine Forest
• Joensuun seudun erilaiset oppijat JOSE ry
• Joensuun evankelisluterilainen seurakunta
• Joensuun nuorisoverstas ry
• Joensuun Pelastakaa lapset ry
• Joulupuu – keräys
• Karjalaiset Taitajat, Kivimiloma.
• Karjalanruusu M. Halonen.
• Karsikon asukasyhdistys ry
• Katariinan luomutila
• MIELI Joensuun mielenterveys ry
• Pohjois-Karjalan kennelpiiri – kaverikoiratoiminta
• Pohjois-Karjalan mielenterveyden tuki ry
• Vaarakirjastot
• Vesivek Oy
• Osaamista ja työvoimaa kiertotalouteen- hanke

Koska kuvat kertovat enemmän kuin sanat, ohessa videomuotoinen kuvakooste tapahtumasta. Kuvakoosteessa näkyy muun muassa tilaisuudessa mukana olleita toimijoita, myyntipöytiä myyjineen, ihmisiä tonttulakit päässään, joulupukki, ihmisiä soittamassa ja laulamassa, jouluisiin varusteisiin puettuja poneja, kaverikoira sekä yleisöä katsomossa. Luovin joulukylän väki kiittää lämpimästi kaikkia mukana olleita ja toivottaa oikein ihanaa ja rentouttavaa joulunaikaa.

Yrittäjyyskasvatus, eli yrittäjyyteen liittyvien tietojen, taitojen ja valmiuksien harjoittelemainen on osa Luovissa oppimista. On tärkeää, että henkilökunnalla on ajan tasainen tieto muun muassa yrittäjyydestä ja yrittäjille suunnatuista palveluista.  

Saimme syksyllä vieraaksemme Business Joensuun yritysvalmentajat Heli Saarion ja Lasse Immosen. Business Joensuu tarjoaa käytännön tukea ja asian tuntemusta yrittäjyyden eri vaiheisiin ja haasteisiin. Helin ja Lassen pitämässä infossa käytiin läpi perusasioita, joita jokaisen yrittäjäksi aikovan on tärkeä tietää. 

Aihe herätti henkilökunnassa ajatuksia ja keskustelua muun muassa sisäisen yrittäjyyden merkityksestä. 

Yrittäjyyskasvatuksella ei tarkoiteta sitä, että jokaisesta tulisi yrittäjä. Yrittäjyysvalmiuksilla tarkoitetaan tiedon ja taidon lisäksi asennetta. 

Opetushallituksen sivulla yrittäjämäisiksi valmiuksiksi on listattu: 

• mahdollisuuksien havainnointi ja hahmottaminen sekä niihin tarttuminen 
• luovuus 
• aloitteellisuus 
• tavoitteellisuus 
• kyky muuttaa ideat toiminnaksi 
• omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen 
• sisukkuus 
• vastuunottaminen 
• rohkeus 
• kyky ymmärtää, tunnistaa ja hallita riskejä 
• kyky tehdä päätöksiä 
• epävarmuuden ja pettymysten sietokyky 
• kyky ymmärtää taloutta ja sen toimintaa. 

Opetushallituksen nettisivu: Mitä on yrittäjyyskasvatus? (23.12.2025)

Näitä valmiuksia me kaikki tarvitsemme muuttuvassa yhteiskunnassa, niin työssä, kuin elämässä. 

Lokakuussa vietimme Karsikossa kansainvälisyyspäivää, joka huipentui rentoon ja hauskaan karaokeiltaan. Iltatapahtuman järjestämisessä mukanamme oli Jomonin (Joensuun seudun Monikulttuurisuus yhdistys) sekä Tukiliiton Kohtaa mut-ryhmä. Tapahtuma oli avoin kaikenlaisille ihmisille. 

Aamupäivällä kuulimme opiskelijoiden ja henkilökunnan ”matkakertomuksia” liikkuvuusjaksoilta.  

Lounaaksi oppimisravintolamme Pisara tarjoili makuja ympäri maailman.  

Iltapäivällä Riverian kansainvälinen hoiva-avustajien ryhmä opettajansa Sari Vepsäläisen johdolla tutustuttivat meitä omiin kulttuureihinsa. Joensuun English Speakers Club piti toiminnallisia englanninkielisiä workshopeja hauskan ja luovan toiminnan parissa. 

Karaokeillan ohjelma piti sisällään muun muassa luovantoiminnan pisteitä, pientä purtavaa, arpajaiset, Kahoot-visailua ja SpeedFriendingia. Karaoke-esitykset raikuivat useammalla eri kielellä.  

Kun kohtaa ihmisiä eri kulttuureista, oppii näkemään asioita uusista näkökulmista, ymmärrys lisääntyy ja ennakkoluulot vähenevät. Vieraskielinen vuorovaikutus parantaa kielitaitoa. On myös tärkeää, että muualta Suomeen tulleilla on mahdollisuus harjoitella suomen kieltä mukavan toiminnan parissa ja tutustua suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriin. 

Kevään aikana vierailimme hankkeen tiimoilta Lieksan Riverialla ja saimme vieraita Karelia AMK:n kansainvälisyystiimistä.

Riveria Lieksa

Lieksassa pääsimme tutustumaan Brahea-kampuksella maahanmuuttaja koulutuksiin ja opiskelijoihin. Eniten muualta tulleita opiskelijoita oli ravintola-, lähihoitaja- sekä automaatiotekniikan aloilla. Lisäksi Lieksan Riverialla järjestetään MAMA-koulutusta, jonka yhtenä tavoitteena on suomen kielen taidon vahvistamin. MAMA- koulutukseen opiskelijat ohjautuvat TE-palveluiden kautta. Työllistymisen kannalta kielen oppiminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Opiskelijoita Lieksaan oli saapunut useista Aasian ja Afrikan maista, sekä Ukrainalta ja Venäjältä. Yhteistä kaikille opiskelijoille on positiivinen ja ahkera asennoituminen opiskelua kohtaan. Moni on valmistellut Suomeen tuloa pitkään ja heillä on halu suorittaa opinnot huolella loppuun. Opiskelijat kokivat, että heidät on otettu Lieksassa hyvin vastaan. Ja jos vain työpaikka Lieksasta opintojen päätyttyä löytyisi, olisivat he valmiit jäämään myös asumaan alueelle.

Kuten muuallakin, myös Pohjois-Karjalassa väestörakenne on tulevien vuosien aikana muuttumassa niin, että tietyillä aloilla tulee olemaan työvoimapulaa. Olisikin tärkeää, että maahanmuuttajat voisivat täyttää työvoimapulaa näillä aloilla.

Lieksassa kiinnostusta heräsi muun muassa tapahtumayhteistyöhön Luovin kanssa. Muualta tulleet opiskelijat voisivat tuoda omaa kulttuuriaan tutuksi esimerkiksi musiikkiesityksin.

Karelia Joensuu

Karelia ammattikorkeakoulun kansainvälisyystiimi kävi vierailulla Joensuun kampuksella. Karelian 4340:stä opiskelijasta 630 on muualta tulleita. Eniten opiskelijoita on saapunut Intiasta, Nepalista, Bangladeshista, Pakistanista ja Sri Lankasta. Kareliassa englannin kielellä voi opiskella kolmessa eri koulutuksessa (insinöörikoulutukset (ict ja tuotantotalous), International Business College sekä kielituettu sairaanhoitajakoulutus).

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi on Kareliassa käynnissä hankkeita, kuten TalentHub, POKA International sekä WINK (Working in North Carelia). Lisäksi Kareliassa on kokeiltu niin sanottua tandem- mallia, jossa kansainvälisen opiskelijan työparina työelämässä oppimisissa on suomenkielinen opiskelija.

Tavoitteena olisi, että 75 prosenttia valmistuneista kv-opiskelijoista jäisi töihin maakuntaan. Tällä hetkellä työllistyneiden määrä on 50% valmistuneista opiskelijoista.

Rahoittaakseen opiskelun ja asumisen Suomessa, kansainväliset opiskelijat tekevät ahkerasti töitä koulupäivien ulkopuolella. Moni toimii esimerkiksi kevytyrittäjänä ravintola-alalla. Muutamat Luovin henkilökunnasta testasivatkin kesäkuussa Karelian kv-opiskelijoiden lounaspalveluita tilaamalla Sri Lankalaista ruokaa ja näin tutustumalla kansainvälisiin makuihin.

Yhteistyötä jatkossa Luovin ja Karelian välillä voisi olla esimerkiksi erilaiset työpajat, joiden kautta kv-opiskelijoiden olisi mahdollista tehdä heidän kotimaansa kulttuuria tutuksi Luovin opiskelijoille. Karelian opiskelijat ovat myös tervetulleita työharjoitteluun Luoville.

Kevään 2025 aikana Jenna Kosonen Itä-Suomen aivovammayhdistyksestä kiersi useissa ryhmissä kertomassa tarinaansa siitä, kuinka hän vammautui auto-onnettomuudessa vuonna 2016. Onnettomuuden jälkeen Jenna on opetellut kaikki perustoiminnot, kävelemisestä ruokailuun, uudelleen. Hän on harjoitellut elämään neuropsykologisten ja neurologisten oireiden kanssa.

Jenna kertoo, kuin yhdistystoimintaan mukaan lähtemällä hän on saanut ratkaisevan tärkeää vertaistukea uudenlaisen elämän ja arjen edessä. Vertaisten avulla Jenna on myös löytänyt itselleen toimivia apukeinoja uudenlaisesta arjesta selviytymiseen. Niistä apukeinoista, joita Jenna on arjessaan oppinut hyödyntämään, voi olla apua myös muillekin, joilla on haasteita esimerkiksi keskittymisen, jaksamisen tai muistamisen kanssa. Jennan viesti opiskelijoille on, että hyvinkin toivottamassa tilanteessa on aina toivoa.

Vierailut ovat olleet pysäyttäviä ja ajatuksia herättäviä. Niin opiskelijat kuin henkilökuntakin ovat olleet vaikuttuneita Jennan selviytymistarinasta.

Yhtenä hankkeen päällimmäisistä tavoitteista on kartoittaa yhteistyön ja opiskelijoiden työllistymisen mahdollisuuksia Pohjois- ja Etelä-Karjalan alueella. Aiemmin palkkatuki on mahdollistanut sen, että yritykset ovat voineet palkata myös osatyökykyisiä. Yhteiskunnallinen tilanne on kuitenkin muuttunut vuoden 2025 alusta niin, että määrärahoja palkkatukeen ei enää maaliskuusta lähtien ollut Pohjois-Karjalan työllisyysalueella käytettävissä.

Järjestövierailuita tehtiin muun muassa Joensuuhun, Juukaan, Lieksaan ja Nurmekseen. Järjestötoimijat tekevät työtä suurella sydämellä ja ovat huolissaan toiminnassa mukana olleiden asiakkaiden arjesta tulevaisuudessa, jos järjestötoiminta putoaa vapaaehtoisten varaan.

Järjestökentän haasteet konkretisoituivat kevään ja kesän aikana, kun monet merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä tekevät toimijat kertoivat joutuneensa supistamaan, jopa ajamaan alas toimintojaan. Hankkeen aikana on pohdituttanut kolmannen sektorin tulevaisuus ja heidän asiakkaidensa tulevaisuus.

Vierailuiden tavoitteena on selvittää, millaisia palveluja järjestöissä on tarjolla, johon opiskelijoillamme olisi mahdollisuus osallistua. Tarkoitus on myös selvittää yhteistyön ja työssäoppimisen mahdollisuuksia järjestöissä. Kiinnostusta on ollut erityisesti tapahtumayhteistyöhön ja ryhmänä tapahtuvaan työssä oppimiseen. Ryhmässä tapahtuvassa työssäoppimisessa koululta on aina ohjaaja tai opettaja ryhmän mukana, jolloin työpaikalta ei tarvita niin paljon resurssia opiskelijoiden ohjaamiseen.

Yhteistyössä ja yhteisöllisyydessä on kuitenkin voimaa. Ihastuttava esimerkki toimivasta yhteisöllisyydestä oli Lieksan somaliperhe yhdistys, joka on saanut ihmeitä aikaan talkoovoimin. Talkootyöllä on hankittu muun muassa oma talo, jota yhdessä hoidetaan ja pihan puutarhaa viljellään. Muutkin, kun yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita toimintaan ja niin työssä oppijat, kun vierailijatkin otetaan lämpimästi vastaan.

Hanke on järjestänyt Joensuun kampuksella PopUp-vierailuja niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin järjestötietoisuuden lisäämiseksi. PopUpit ovat oiva tapa esitellä, markkinoida ja tuoda tutuksi järjestön toimintaa ja toimijoita. Lisäksi ne ovat nopeita ja ketteriä järjestää.

Kohtaamiset ja ihmisten tutuksi tuleminen on tärkeää.  Se madaltaa kynnystä lähteä mukaan yhteistyöhön tai yhdistyksen toimintaan ja tapaamisiin.

Yksi Järki-hankkeen tavoitteista on kotikansainvälisyyden lisääminen oppilaitoksessamme. Kotikansainvälisyys on hyvä tapa lisätä tuntemusta ja tietämystä eri kulttuureista ilman, että itse matkustaa ulkomaille.

Kansainvälisyyspäivän aikana saimme muun muassa nähdä kuvia ja kuulla kokemuksia opiskelijoidemme liikkuvuusjaksoilta: ajoneuvo-opiskelijat ja kokit olivat työssä oppimassa Ranskassa, Rakennus- ja pintakäsittelyalan opiskelijat Portugalissa, yksi TUVA-ryhmä oli Virossa, toinen Unkarissa. Lisäksi kuulimme kokemuksia kansainvälisestä Blended mobility- hankkeesta, jonka tiimoilta tapaamiset olivat olleet verkossa, mutta yhteistyö oli myöhemmin huipentumassa syksyllä eri maiden toimijoiden yhteiseen tapaamisen Albaniassa.

Opiskelijat kertoivat, että porukalla ulkomailla oli pärjännyt hyvin, vaikkei yhteistä kieltä kohdemaan toimijoiden kanssa olisi ollutkaan. Kummastusta oli herättänyt suhtautuminen työ- ja taukoaikojen noudattamiseen ja joihinkin työtapoihin. Samoin työturvallisuuteen liittyvät asiat olivat ihmetyttäneet, ehkä hieman jopa kauhistuttaneet. Opiskelijoiden kertoman perusteella kuulosti siltä, että meillä Suomessa työelämässä ollaan varsin tarkkoja ja säntillisiä eteläisemmän Euroopan työkulttuuriin nähden.

Kansainvälinen päivä huipentui kansainväliseen karaokeiltaan. Vaikka tapahtumaa markkinoitiin myös ulkopuolisille, ei se harmiksemme tavoittanut moniakaan vieraita. Oli kuitenkin mukava, että kaikille avoimeen tapahtumaan oli opiskelijoilla mahdollisuus kutsua mukaan kavereita myös koulun ulkopuolelta ja henkilökuntaakin piipahti paikalla perheineen.  Karaoke raikui iloisesti eri kielillä ja laulujen lomassa oli mahdollisuus osallistua arpajaisiin, erilaisiin kädentaitopajoihin ja käydä herkkuostoksilla nuorten yrittäjien kioskissa. Ilta oli kaikkinensa hauska ja lämminhenkinen.

Päätimme, että tämä oli niin onnistunut päivä, että toteutamme sen samalla formaatilla syksyllä uudelleen. Ja isommin.