Purje – Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen

Yhteisöohjaaja on kasvatus- ja opetusalan ammattilainen, joka toimii opiskelijoiden kanssa yhteistyössä luoden turvallisen tilan ja ilmapiirin. Yhteisöllisyystaitojen lisääminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen opiskelu- ja työyhteisössä kuuluu olennaisena osana yhteisöohjaajan toimenkuvaan.

Edistämällä opiskelijoiden toimijuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan itsetuntemuksen ja mielen hyvinvointia, sekä laajemmin hyvinvoivan oppimisympäristön rakentumista. Toiminnassa harjoitellaan ja edistetään tunnetaitoja, kaveritaitoja, sosiaalisia taitoja, kommunikaation lisäämistä ja vietetään aikaa yhdessä yli ryhmärajojen. Matalan kynnyksen toimintatuokioilla lisätään osallisuuden tunnetta ja luodaan positiivista toimintamallia.

Opiskelijakunnan toiminnan tukeminen ja tapahtumissa mukana oleminen lisäävät toimijuutta ja mahdollistavat toiminnan monipuolisuutta. Yhteisöohjaaja osallistuu tarvittaessa ertuihin eli erityisen tuen ryhmiin, tekee yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa ja voi toimia linkkinä opiskelijan ja muiden tukipalveluiden välillä. Hän voi myös osallistua muihin moniammatillisiin tiimeihin, joissa opiskelijan hyvinvointia tuetaan kokonaisvaltaisesti.

Yhteisöohjaajan rooli voi olla paljon muutakin kuin vain yhteisöllisyyden tukemista – hän voi olla tärkeä osa opiskelijan kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista. Yksilöohjaus on hyvä keino tukea opiskelijan itsetuntemusta, tunnetaitoja ja sosiaalisten tilanteiden hallintaa.  Yhteisöohjaaja voi tarjota säännöllisiä mutta vapaaehtoisia keskusteluhetkiä, joissa opiskelija voi käsitellä omia tunteitaan, sosiaalisia tilanteita tai arjen haasteita. Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä tila, jossa opiskelija voi kohdata ohjaajan ilman painetta madaltaa kynnystä lähestyä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi omaa rauhallista tilaa tai tuttua kohtaamispaikkaa, jossa ohjaaja on säännöllisesti läsnä, tai tapaamisia oman opettajan tai ryhmänohjaajan aloitteesta. Keskustelun tueksi voidaan käyttää tunnetaitokortteja, visuaalisia apuvälineitä tai muita konkreettisia työkaluja.

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan harjoitella myös pienryhmissä. Näissä ryhmissä voidaan käsitellä esimerkiksi sosiaalista jännittämistä, kaveritaitoja, oman mielipiteen ilmaisua ja rajojen asettamista. Ryhmätoiminta voi olla toiminnallista ja keskustelevaa, mikä madaltaa osallistumiskynnystä. Lisäksi yhteisöohjaaja voi hyödyntää yksilöllisiä vahvuuskartoituksia, joiden avulla opiskelija oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Tämä tukee itsetuntemuksen kehittymistä ja lisää opiskelijan uskoa omiin kykyihinsä. Toiminnalliset ja luovat menetelmät, kuten piirtäminen, kirjoittaminen, musiikki tai roolipelit, voivat auttaa opiskelijaa ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaan tunnetaitoja turvallisesti. Myös rentoutus- ja hengitysharjoitukset voivat tukea jännityksen hallintaa.

Lähtökohtaisesti korkeakoulututkinto. Yhteisöpedagogi, sosionomi tai vastaava sekä pitkän linjan kokemus nuorten kanssa työskentelystä.

Kokemus ja ammattitaito: Erityispedagogiikka, tietoisen positiivisuuden pedagogiikka, neuropsykiatriset häiriöt, nuoren mielenterveyden tukeminen ja mielenterveyden moninaisuuden ymmärtäminen, mielen ensiapu, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus, kokonaisvaltainen hyvinvointi, viestintä ja kommunikaatio, tunnetaidot, ryhmänhallinta, yksilö- ja ryhmäohjaus, johtamistaidot, kulttuurisensitiivisyys

Tehtäviä: Yhteisöllisyystaitojen tunnit ja työpajat ryhmille, taukotoiminta, aulakohtaamiset, avoimet iltapäivät, matalan kynnyksen yksilöohjaus ja poluttaminen eteenpäin opiskelijaterveydenhuollon palveluihin, henkilökunnan tukeminen, pienryhmätoiminta (ryhmien sisäiset konfliktit), opiskelijakunnan toiminta, moniammatilliset työryhmät, opiskelijahyvinvoinnin tiimi ja erityisen tuen ryhmät.

Avointa toimintaa Luovin opiskelijoille Koskikeskuksen tilassa. 

Kun yhteisöohjaaja järjestää avointa, teemallista mutta vapaamuotoista toimintaa oppilaitoksen tiloissa kauppakeskuksessa, se tukee yhteisöllisyyttä monella tavalla. 

Avoin toiminta madaltaa osallistumisen kynnystä. Opiskelijat voivat tulla mukaan omalla tavallaan ja omassa tahdissaan, mikä lisää osallisuuden tunnetta ja mahdollistaa kohtaamisia ilman suorituspaineita. Tämä on erityisen tärkeää opiskelijoille, joilla voi olla haasteita sosiaalisissa tilanteissa tai jännittämistä ryhmätilanteissa. 

Toiminnan teemallisuus tuo rakennetta ja sisältöä, joka voi innostaa osallistumaan ja antaa yhteisen puheenaiheen. Teemat voivat liittyä esimerkiksi hyvinvointiin, luovuuteen, arjen taitoihin tai kulttuuriin, ja ne tarjoavat mahdollisuuden oppia uutta yhdessä muiden kanssa. Samalla ne vahvistavat yhteistä identiteettiä ja kokemusta siitä, että kuuluu johonkin ryhmään. 

Toiminta tarjoaa myös tilaisuuksia luontevaan vuorovaikutukseen. Vapaamuotoisuus mahdollistaa sen, että opiskelijat voivat osallistua omien voimavarojensa mukaan – olla mukana seuraamassa, osallistua keskusteluun tai tehdä jotain käsillään. Tämä tukee sosiaalisten taitojen kehittymistä ja luo mahdollisuuksia uusien ihmissuhteiden syntymiselle. 

Kauppakeskusympäristö tuo toimintaan arjen tuntua ja voi madaltaa kynnystä siirtyä oppilaitoksen ulkopuolisiin tilanteisiin. Se voi myös vahvistaa opiskelijoiden kokemusta siitä, että he ovat osa laajempaa yhteisöä, eivätkä vain oppilaitoksen sisäpiiriä. 

Kaiken kaikkiaan tällainen toiminta rakentaa yhteisöllisyyttä tarjoamalla turvallisen, hyväksyvän ja osallistavan tilan, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja kokea kuuluvansa joukkoon.

Avoimien iltapäivien julisteita, joissa on jaettu tietoa toiminnasta oppilaitoksessa.

Matalan kynnyksen ohjausta sosiaalisissa haasteissa. Tunneohjaus, kaveritaidot, itsetuntemus, itsevarmuus, sosiaalinen jännittäminen.

Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat, soveltaen sekä nuorten että aikuisten ohjelmista. Yhteisöllisyystaito-paketin materiaalit.

Yhteisöohjaaja voi tukea opiskelijaa sosiaalisissa haasteissa yksilöohjauksen kautta monin tavoin. Ensinnäkin hän tarjoaa kiireettömän ja turvallisen tilan, jossa opiskelija voi puhua sosiaalisista haasteistaan, kuten jännittämisestä, yksinäisyydestä tai vaikeuksista ryhmätilanteissa. Pelkkä kuulluksi tuleminen voi jo helpottaa oloa ja lisätä luottamusta.

Yhteisöohjaaja voi myös vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta pohtimalla yhdessä hänen vahvuuksiaan, arvojaan ja tapojaan toimia sosiaalisissa tilanteissa. Tämä auttaa opiskelijaa ymmärtämään itseään paremmin ja löytämään omia keinoja vuorovaikutukseen.

Sosiaalisten taitojen harjoittelu on tärkeä osa ohjausta. Opiskelijan kanssa voidaan käydä läpi konkreettisia tilanteita, kuten tervehtimistä, keskustelun aloittamista, ryhmässä toimimista, mielipiteen ilmaisua ja rajojen asettamista. Näitä voidaan harjoitella keskustellen, roolipelinä tai toiminnallisesti.

Tunnetaitojen tukeminen on myös keskeistä. Opiskelijan kanssa voidaan käsitellä tunteita, kuten jännitystä, pettymystä tai epävarmuutta, ja harjoitella niiden tunnistamista ja säätelyä. Tämä auttaa opiskelijaa toimimaan rauhallisemmin ja tietoisemmin sosiaalisissa tilanteissa.

Ohjauksessa voidaan käyttää erilaisia työkaluja ja menetelmiä, kuten tunnetaitokortteja, vahvuuskarttoja, sosiaalisten tilanteiden harjoituksia sekä rentoutus- ja hengitysharjoituksia. Nämä konkretisoivat ohjausta ja tekevät siitä helpommin lähestyttävää.

Lisäksi yhteisöohjaaja voi erityisen haastavissa tapauksissa tukea opiskelijaa arjen tilanteissa olemalla mukana esimerkiksi ryhmätoiminnoissa tai taukotiloissa. Näin hän voi tarjota tukea juuri niissä hetkissä, joissa opiskelija sitä tarvitsee, ja madaltaa kynnystä osallistua yhteisön toimintaan.