Erkkaa verkossa

Maahanmuuttajalapsen ja nuoren oppimisvaikeuden tunnistaminen on haastavaa, koska meillä ei juuri ole vieraskielisten oppimisvaikeuksien tunnistamiseen kehitettyjä arviointivälineitä. Luennolla käsitellään vieraskielisen lapsen ja nuoren oppimisen haasteita ja erilaisten taustojen huomioimista oppimisvaikeuksien tunnistamisessa. Lisäksi tuodaan näkökulmaa maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien arvioinnista ja siihen soveltuvista käytänteistä.

Anne Nurminen on työskennellyt psykologina muun muassa ammatillisessa erityisopetuksessa ja kotoutumiskoulutuksessa.  Tällä hetkellä hän työskentelee vieraskielisten asiakkaiden oppimisvaikeuksien arvioinnin ja kuntoutuksen parissa. Hän on työskennellyt maahanmuuttajien oppimisen tukeen ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseen liittyvissä asiantuntija- ja kehittämistehtävissä sekä kirjoittanut aiheesta julkaisuja.

Ilmoittaudu katsomaan tallennetta tästä linkistä.
Tallenne on katsottavissa 31.12.2022 saakka.
Katso luennon materiaali (pdf) tästä linkistä

Jos olet jo ilmoittautunut luennolle, ilmoittautumisen yhteydessä saamasi luentolinkki toimii myös tallenteen katsomiseen.

Eilinen meni. Sitä ei voi enää muuttaa. Mutta huomista ei vielä ole. Siihen voidaan vaikuttaa. Millaisen siitä tekisimme? Hyvä tulevaisuus rakennetaan sellaisten arvojen varaan, jotka ovat luonteeltaan luovuttamattomia. Mikä sellaista on? Hyvän elämän ydinasioiden tunnistamisessa auttaa kuvittelukyky. Sivistyksen mittana on se maailma, joka meiltä jää – se, että meidän jälkeemme elävät ihmiset voivat olla meidän nykyihmisten valintoihin tyytyväisiä.

Professori Arto O. Salosen asiantuntijuus liittyy kestävään hyvinvointiin. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella ja on Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen.

Ilmoittaudu katsomaan tallennetta tästä linkistä.
Tallenne on katsottavissa 31.12.2022 saakka.
Katso luennon materiaali (pdf) tästä linkistä.

Jos olet jo ilmoittautunut luennolle, ilmoittautumisen yhteydessä saamasi luentolinkki toimii myös tallenteen katsomiseen.

Miten empatiataidot kehittyvät, ja miten kehitystä voidaan tukea? Psykologian tohtori Silja Martikainen avaa luennollaan aivojen kehitystä nuoruusiässä empatiataitojen kehittymisen näkökulmasta. Tutkimustietoon ja sovelluksiin pohjaten luennolla vastataan kysymyksiin mitä empatia on ja mikä lisää empatiaa.

Silja Martikainen työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän tutkii oppimista ja vuorovaikutusta erilaisissa oppimisympäristöissä sekä sosioemotionaalisen kehityksen tukemista lapsilla ja nuorilla. Hän on tehnyt asiakastyötä alle kouluikäisten lasten, lapsiperheiden ja maahanmuuttajien parissa.

Ilmoittaudu katsomaan tallennetta tästä linkistä.

Katso luennon materiaali (pdf) tästä linkistä.

Luennon materiaali on tarkoitettu vain luettavaksi (ei jatkokäyttöön). Luennoitsijan suosittelemaa materiaalia empatiaan liittyen löydät sivustolta: https://empatiapakkaus.fi/

Jos olet jo ilmoittautunut luennolle, ilmoittautumisen yhteydessä saamasi luentolinkki toimii myös tallenteen katsomiseen.

KT Irene Rämän luento perustuu Vetovoimala-hankkeessa tehtyyn tutkimukseen toimintakykyä koskevan tiedon siirtymisestä koulutuksen nivelvaiheessa siirryttäessä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Luennolla käsitellään muun muassa opiskelijan tukiverkoston toimijoiden yhteistyötä toimintakykyajattelun viitekehyksessä. Luennolla aiheesta keskustelemassa on mukana myös avointen opintojen opettaja ja projektipäällikkö Ami Toikka Stadin ammatti- ja aikuisopistosta.

Ilmoittaudu katsomaan tallennetta tästä linkistä.

Katso luennon materiaali (pdf) tästä linkistä.

Luennon materiaali on tarkoitettu vain luettavaksi (ei jatkokäyttöön).

Jos olet jo ilmoittautunut luennolle, ilmoittautumisen yhteydessä saamasi luentolinkki toimii myös tallenteen katsomiseen.

Psykoterapeutti Krisse Lipposella (sosiaalipsykologi VTM) on pitkä kokemus Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kuntoutuksesta ja opinnoista. Hän tarkastelee luennossaan resilienssiä ja sen moni-ilmeisyyttä. Luennolla pohditaan miten löytää ja vahvistaa yksilön ja ryhmän resilienssiä koulun arjessa.  Luento kutsuu kokeilemaan arkisia ajatusmalleja ja lähestymisiä, joilla resilienssin pohjaa vahvistetaan.

Ilmoittaudu katsomaan tallennetta tästä linkistä.

Katso luennon materiaali (pdf) tästä linkistä

Luennon materiaali on tarkoitettu vain luettavaksi (ei jatkokäyttöön).

Jos olet jo ilmoittautunut luennolle, ilmoittautumisen yhteydessä saamasi luentolinkki toimii myös tallenteen katsomiseen.

Luento pohjautuu Piia Ruudun väitöskirjaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen lasten ja nuorten koulunkäynnistä. Esityksessä käydään läpi väitöskirjan keskeiset tulokset sekä lasten, nuorten ja vanhempien nostamia hyviä käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia. Luennolla yhdistetään teoriaa ja käytäntöä. Esityksen teemoja ovat mm. arjen sujuvuuden ja koulunkäynnin tukeminen, yhdessä toimiminen ja vähän enemmän asenne, lapsen ja nuoren kokeman kuormituksen säätely, kouluakäymättömyys, kiusaaminen ja kouluväkivalta sekä fyysinen rajoittaminen ja pakkotoimet.

Kasvatustieteen tohtori Piia Ruutu työskentelee Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa. Piia on työskennellyt vuosia vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä kanssa. Työskentelyssään hän pyrkii yhdistämään teoriaa ja käytäntöä, eri näkökulmia ja useita menetelmiä. Piian kiinnostuksen kohteena on lapsen kasvuyhteisöjen rakenteet, prosessit ja suhteet sekä tuen tuominen lasten luonnollisiin kasvuyhteisöihin. Tutkijana kiinnostuksen kohteita ovat kokemukset, interventiot ja vaikutukset, erityisesti vaativan erityisen tuen teemat ja lapsen oikeuksien edistäminen.

Ilmoittaudu katsomaan tallennetta tästä linkistä.

Katso luennon materiaali (pdf) tästä linkistä.

Jos olet jo ilmoittautunut luennolle, ilmoittautumisen yhteydessä saamasi luentolinkki toimii myös tallenteen katsomiseen.

Luento tarjoaa monipuolisen vinkkipatteriston positiivisen pedagogiikan keskeisten sisältöjen ja periaatteiden soveltamiseksi luokka-arkeen. Luennon aluksi tutustutaan positiivisen pedagogiikan teoreettiseen viitekehykseen ja myönteisten tunteiden merkitykseen. Luennon pääpaino on konkreeteissa toimintatavoissa ja käytänteissä, joita osallistujat voivat suoraan omaksua ja soveltaa omaan työhönsä. Lisäksi luento avaa näkökulmia siihen, miten positiivisen psykologian menetelmiä voidaan hyödyntää osallistujien oman hyvinvoinnin ja työilon edistämisessä.

Kasvatustieteen tohtori Eliisa Leskisenoja on työskennellyt luokanopettajana yli kaksikymmentä vuotta ja toimii nykyään Oulun normaalikoulussa lehtorina ja opettajankouluttajana. Leskisenojalla on vankka kokemus positiivisen psykologian soveltamisesta erilaisiin kasvatuksellisiin ympäristöihin ja työyhteisöihin. Päätyönsä ohella hän toimii kouluttajana, tietokirjailijana, puhujana ja tutkijana. Leskisenojan sydämenasiana on positiivisen pedagogiikan jatkumon edistäminen maassamme. Tällä hetkellä hänen koulutukselliset ja tutkimukselliset intressinsä kohdistuvatkin erityisesti siihen, miten myönteinen ja vahvuusperustainen toimintakulttuuri saadaan ulottumaan varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Ilmoittaudu katsomaan tallennetta tästä linkistä.

Katso luennon materiaali (pdf) tästä linkistä.

Jos olet jo ilmoittautunut luennolle, ilmoittautumisen yhteydessä saamasi luentolinkki toimii myös tallenteen katsomiseen.

Yhteisopetuksella, josta käytetään joskus myös nimeä samanaikaisopetus, tarkoitetaan yleisesti sitä, että samassa luokassa työskentelee kaksi tai useampi opettajaa, jotka yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat opetusta ja arvioivat oppilaita. Yhteisopetuksen avulla voidaan tukea kaikkien oppilaiden mahdollisuutta opiskella yhdessä. Oppilaiden erilaisiin tuen tarpeisiin vastaaminen helpottuu, kun luokassa työskentelee useampi opettaja. Yhteisopettajuutta toteuttamalla on mahdollista jakaa opettajien vastuuta ja työkuormaa. Työn tekeminen yhdessä mahdollistaa toiselta oppimisen ja edistää näin opettajien ammatillista kehittymistä.

Yksin opettamisesta yhteisopetukseen -luennolla yhdistetään yhteisopetusta koskevaa tutkimustietoa käytännön kokemuksiin yhteisopettajuudesta ala- ja yläkoulussa.

Riikka Sirkko ja Marjut Kokko ovat erityisluokanopettajia sekä tekevät molemmat väitöskirjaa yhteisopettajuudesta Oulun yliopistossa. Riikka työskentelee Haapavedellä Hyttikallion koululla yhteisopetuksen luokassa ja käynnissä on jo yhdeksäs yhteinen työvuosi saman kollegan kanssa. Marjut työskentelee Oulussa Kellon yläkoulussa ja on aloittanut yhteisopettajuuden kokeilemisen tänä syksynä.

Ilmoittaudu katsomaan tallennetta tästä linkistä.

Katso luennon materiaali (pdf) tästä linkistä.

Jos olet jo ilmoittautunut luennolle, ilmoittautumisen yhteydessä saamasi luentolinkki toimii myös tallenteen katsomiseen.

Haastavasti käyttäytyvä nuori haastaa meidät tarkastelemaan omaa tapaamme kohdata, ohjata ja olla vuorovaikutuksessa. Mutta mitä seikkoja haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla? Tällä luennolla perehdytään haastavan käyttäytymisen kohtaamisen ja ennaltaehkäisemiseen sekä aggressiivisesti käyttäytyvän nuoren kanssa toimiseen työrauhaa edistäen.

Luennoitsijana toimii KM, erityisopettaja Juho Viitanen, joka toimii Ammattiopisto Luovin Helsingin yksikössä VALMA-koulutuksen opettajana. Tätä ennen hän on toiminut kymmenen vuotta erityisluokanopettajan peruskoulussa luokka-asteilla 1. – 9. Viitanen toimii asiantuntijana lasten- ja nuorten käyttäytymisen haasteisiin sekä työrauhaan liittyvistä teemoista, ja konsultoi opetushenkilöstöä pedagogisten keinojen hyödyntämisestä työrauhan edistämiseksi. Hän on myös kysytty ja innostava luennoitsija.

Ilmoittaudu katsomaan tallennetta tästä linkistä.

Jos olet jo ilmoittautunut luennolle, ilmoittautumisen yhteydessä saamasi luentolinkki toimii myös tallenteen katsomiseen.